Verensiirtotoiminta

22.11.2022 on Etelä-Pohjanmaan alueella otettu käyttöön uusi My+ Verikeskus –ohjelmisto, joka toimii veritilausohjelmistona sekä veriryhmärekisterinä ja sinne myös kirjataan verensiirrot ja haittavaikutukset. My+ Verikeskuksen käyttöohjeet, koulutusmateriaalit sekä tallenne ohjelmiston käyttökoulutuksesta löytyvät Intrasta Kliinisen kemian yksikön sivuilta sekä asiakirjahausta.

Uuden ohjelmiston käyttöönoton myötä on siirrytty myös type & screen –verensiirtokäytäntöön. Type & screenissä potilaalle voidaan antaa punasoluvalmisteita ilman fyysistä sopivuuskoetta (ristikoetta), mikäli veriryhmä on tutkittu ja vasta-aineseulontatulos negatiivinen. Veritilauksessa kysytään lisäksi potilaasta muutamia esitietoja, jotka vaikuttavat siihen, onko potilas type & screen -kelpoinen. Ellei potilas ole type & screen –kelpoinen, hänelle ristataan punasoluvalmisteet edelleen fyysisellä sopivuuskokeella.

Verivalmisteen siirto tehdään lääkärin päätöksellä ja vastuulla. Lääkärin on perehdyttävä potilaan tilaan ennen verensiirron aloittamista ja annettava ohjeet siirrettävän veren määrästä ja siirtonopeudesta sekä potilaan tarkkailussa huomioon otettavista seikoista.

Vakavien verensiirtoreaktioiden yleisin syy on virhe potilaan tunnistamisessa!

Merkittävät verensiirtoreaktiot ilmaantuvat useimmiten jo siirron alkuvaiheessa. Potilaan tilaa on seurattava myös jatkossa.

Verensiirron yhteydessä samaan siirtolaitteeseen saa tiputtaa ainoastaan fysiologista suolaliuosta (0,9 % NaCl). Verivalmisteeseen ei saa lisätä mitään lääkkeitä.

Verivalmistetilaukset tulee tehdä mahdollisimman hyvissä ajoin etukäteen.

Verivalmisteet tilataan My+ Verikeskus -ohjelmiston kautta. Hoidosta vastaava lääkäri tai hänen valtuuttamansa henkilö varmentaa tilauksen nimikirjoituksellaan potilasta koskevaan asiakirjaan, esim. hoitosuunnitelmalomakkeeseen. Jos tilausta ei jostain syystä voida tehdä atk:n välityksellä, tehdään tilaus kirjallisesti käyttäen veritilauslomaketta (E-4714-2016-L).

Tilaukset on aina tehtävä kirjallisena. Hätätilanteessa veritilauksen voi tehdä verikeskukseen puhelimitse, mutta silloinkin tilaus on tehtävä My+ Verikeskuksen kautta heti, kun mahdollista.

Erikoistuotteet tilataan erikseen Helsingin Veripalvelusta. Pyydämme huomioimaan toimitukseen kuluvan ajan sekä tarvittavien tuotteiden määrän. Lisätietoja erikoistuotteista ja niiden käytön indikaatioista on SPR:n Veripalvelun Verivalmisteiden käytön opas -kirjassa ja Verensiirron ABO -verkkosovelluksessa.

Näytteenoton ajoittaminen: Leikkaukseen tulevilta potilailta tulisi ottaa näyte veriryhmämääritystä (E –ABORh, sisältää myös vasta-aineseulonnan P-VRAb-O) varten viimeistään viikkoa ennen suunniteltua toimenpidettä, jotta mahdollisesti tarvittava vasta-aineiden tunnistus ehditään tehdä ja tilata sopivat veriyksiköt.

Xkoe-näyte eli sopivuuskoenäyte pyydetään kaikilta potilailta verensiirtoon varauduttaessa, ja se tilataan My+ Verikeskus –ohjelmiston kautta osana veritilausta. Xkoe-näyte otetaan alle 5 vrk sisällä suunnitellusta verensiirrosta (X-kokeen voimassaolo 5 vrk näytteenottoajasta). Xkoe-näytteestä tutkitaan aina vasta-aineseulonta (P –VRAb-O) ja varmistetaan veriryhmä. Potilaille, jotka eivät ole type & screen –käytäntöön soveltuvia, Xkoe-näytettä käytetään lisäksi fyysisiin sopivuuskokeisiin (ristauksiin).

Näyte veriryhmämääritystä ja sopivuuskoetta varten otetaan eri kerroilla ja eri henkilöiden toimesta.

Potilasta pyydetään itse ilmoittamaan nimensä ja henkilötunnuksensa. Jos potilas ei itse pysty antamaan tietoja, henkilöllisyys tarkistetaan esim. potilasrannekkeesta, henkilöllisyystodistuksesta tai osaston henkilökunnalta. Potilaan tietoja verrataan putkitarraan ja se kiinnitetään näyteputkeen potilaan vieressä. Näytteenottaja kuittaa tunnistuksen nimikirjoituksellaan/tunnuksellaan. Kaikissa verensiirtoon liittyvissä asiakirjoissa tulee olla potilaan koko nimi ja henkilötunnus. Puutteellisesti merkitty näyte hylätään.

Poikkeus, ks. HÄTÄVERENSIIRTO (sivu xxxii).

Arvioitu siirtoajankohta kirjataan veritilaukseen.

Normaalit verensiirrot: Yleensä verensiirtoserologiset tutkimukset valmistuvat saman päivän aikana.

Kiireelliset verensiirrot: Kiireelliset veritilaukset ohittavat muut tilaukset. Kaikki verensiirtoserologiset tutkimukset tehdään ennen verituotteen luovuttamista. Soita verikeskukseen!

Hätäverensiirrot: Potilas tarvitsee välittömästi verta, eikä (kaikkia) tavanomaisia verensiirtoserologisia tutkimuksia ehditä tehdä (ks. HÄTÄVERENSIIRTO). Soita verikeskukseen!

Xkokeen pyytäminen varalle (ns. avoverivaraus): Jos potilaasta halutaan vain Xkoe-näyte otettavaksi, mutta veren tarve on epätodennäköinen, laitetaan My+ Verikeskuksen veritilauksen määräksi nolla (0). T&S käytäntöön soveltumattomille potilaille tilataan aina vähintään 1 punasoluvalmiste.

Veritilaukset ovat voimassa 5 vrk tilaukseen merkitystä tarveajankohdasta laskien. Samaa tilausta voidaan hyödyntää 5 vrk lisävalmisteiden tilaamiseen, ja myös ns. nollatilauksiin voidaan pyytää verivalmisteita. Uutta tilausta ei siis tarvitse tehdä, jos potilaalla on jo voimassa oleva tilaus ja Xkoe-näyte.

Osasto voi halutessaan jatkaa verivarausta tekemällä My+ Verikeskus -ohjelmaan tarvepäivämuutoksen (osasto pystyy muuttamaan itse, mikäli alkuperäiseen tarveaikaan on yli 24 h, muutoin on soitettava verikeskukseen). Potilaalle varatut veret on tiputettava sopivuuskokeen voimassaoloaikana (5 vrk näytteenottoajasta).

Laboratorio ei luovuta tilattuja veriyksiköitä ilman erityissyytä kiireellisissäkään tapauksissa ennen kuin niistä on tehty sopivuuskokeet. (Poikkeus, ks. HÄTÄVERENSIIRTO).

Osasto näkee My+ Verikeskuksesta, kun tilatut verituotteet ovat valmiit. Hätäverensiirroissa ja kiireellisissä tapauksissa verikeskus ilmoittaa tilauksen valmistumisesta puhelimitse. Seinäjoen keskussairaalassa verikeskuksen henkilökunta luovuttaa aina verituotteet, myös päivystysaikana.

Siirrettävät verituotteet lähetetään putkipostilla, leikkaussaliin tarvittaessa hissillä. Tarvittaessa osasto voi myös hakea verivalmisteet verikeskuksesta. Sekaannusten välttämiseksi verituotteen hakijan/ puhelimitse tilaajan tulee ehdottomasti tietää potilaan nimi ja henkilötunnus.

Terveyskeskuksiin verituotteet toimitetaan reittikuljetuksella ensimmäiseksi käyttöpäiväksi merkittynä päivänä.

Verivalmisteita ei saa säilyttää osastolla. Siirto tulee aloittaa mahdollisimman pian siitä kun verivalmisteet on toimitettu osastolle. Käyttämättä jääneet veriyksiköt palautetaan verikeskukseen poistokirjausta varten, niitä ei saa toimittaa toisille osastoille. Näin varmistetaan verivalmisteiden jäljitettävyys. Huom! Verituotteita ei saa palauttaa putkipostilla.

• Käsittele vain yhden potilaan verituotteita kerrallaan.
• Varmista, että lääkäri on määrännyt verensiirron ja että siirrettäväksi aiotut verivalmisteet ovat määräyksen mukaisia.
• Tarkista, että verivalmisteet ovat tarkoitettu asianomaiselle potilaalle. Valmisteen päälle liimatun lähetystarran ja veriyksikön etiketissä olevan yksikkönumeron tulee vastata toisiaan.
• Varmista, että siirrettävän yksikön veriryhmä ja potilaan veriryhmä sopivat yhteen.
• Tarkista sopivuuskokeen tulos: tarrassa verivalmisteen päällä lukee Sopivuus OK. Joskus tarrassa saattaa kuitenkin lukea Sopivuus ei OK. Verikeskus on tällöin todennut valmisteen riittävän sopivaksi (taustalla voi olla esim. potilaan panagglutiniini, jonka vuoksi täysin sopivaa valmistetta on käytännössä mahdoton löytää). Syy löytyy My+ Verikeskuksesta.
• Tarkista veriyksikkö huolellisesti: Hemolyysi (väri), hyytymät, bakteerikontaminaatio (kaasu, väri) sekä pussin kunto ja puhtaus.
• Varmista verensiirtolaitteen suodatin (huokoskoko 150 – 200 µm).
• Varmista potilaan henkilöllisyys: potilaan tulee itse ilmoittaa omat henkilötietonsa, joita verrataan verivalmisteen tietoihin.
• Tarkista ja kirjaa potilaan vointi (pulssi, verenpaine, lämpö).
• Varmista, että tuotteet ovat huoneenlämpöisiä.
• Tee “Biologinen esikoe” ts. tiputa ensimmäisen 10 minuutin ajan punasoluja hitaana infuusiona (10 – 15 tippaa/min). Seuraa potilaan vointia (pulssi, RR, hengitys, lämpö) tarkasti.
• Vaikka vakavat verensiirron haittavaikutukset ilmenevät usein siirron alkuvaiheessa, seuraa potilaan vointia koko verensiirron ajan.
• Kirjaa jokaisen verivalmisteen infuusion aloittamis- ja lopettamisajankohta sekä mahdolliset haittavaikutukset My+ Verikeskukseen.
• Säilytä veriyksiköiden letkunpätkiä jääkaapissa ainakin kolme vuorokautta ja itse valmistepussia 1 vrk. Jos joudut keskeyttämään siirron potilaan saamien oireiden vuoksi, pakkaa verivalmisteyksikkö siirtolaitteineen puhtaaseen muovipussiin (sulje siirtolaite ja vedä letku solmuun). Toimita pakattu yksikkö verikeskukseen jääkaapissa säilytettäväksi. Muista tällöin kirjata haittavaikutus My+ Verikeskukseen ja täyttää myös SPR:n haittavaikutuslomake.
• Varmista jälkikäteen, että toivottu siirtovaste on saavutettu (esim.B -Hb, B -Trom, P -TT-INR).

Type& screen –kelpoiselle potilaalle voidaan lähettää tarvittava määrä sopivia punasoluyksiköitä ilman fyysisiä sopivuuskokeita (ristauksia), kunhan potilaan Xkoe on vastattu valmiiksi.

Hoitoyksikön tulee informoida verikeskusta välittömästi arvioidusta yli 10 punasoluyksikön nopeasta siirrosta. Samoin on syytä aina heti ilmoittaa, kun akuutti veren tarve loppuu.

Jos potilas ei ole soveltuva type& screen –käytäntöön, kaikki siirrettävät valmisteet on ristattava.

Duodecim, Verensiirtohoito-opas, 2018.

SPR Veripalvelu, Verivalmisteiden käytön opas, 2021.

SPR Veripalvelu, Verensiirron ABO -verkkokurssi

Hätätilanteessa näytteet veriryhmämääritystä ja sopivuuskoetta varten voidaan ottaa yhtä aikaa. Hätäverensiirrossa veriryhmä- ja sopivuuskoenäytteet on otettava ennen siirtoa. Sekä hoitohenkilökuntaan kuuluva henkilö että näytteenottaja varmistavat potilaan henkilöllisyyden merkitsemällä nimikirjaimensa näytteenottoputkeen. Jos laskimoverta ei saada, näytteeksi käy tarvittaessa hyytymäkin (Juhani Leikola – Gunnar Myllylä: Verensiirrot, Duodecim, Hki 1995).

Hätätapauksen määrittelee potilaasta vastuussa oleva lääkäri. Hänen päätöksellään veriryhmämääritys ja sopivuuskoe tehdään kiireen vuoksi poikkeuksellisesti samasta näytteestä. Päätöksen hätäverensiirrosta tekee aina hoitava lääkäri ja päätös perusteluineen tulee kirjata potilasasiakirjoihin.

Hoitava yksikkö ilmoittaa verikeskukseen yksiselitteisen selvästi, että kyseessä on hätäverensiirto. Jos verikeskuksessa on ongelmia sopivan veren toimittamisessa, ilmoitetaan hoitavalle lääkärille tilanteesta heti, kun vaikeudet ovat tiedossa.

Seuraavat ohjeet koskevat lääketieteellisessä hätätilanteessa sallittuja poikkeuksia normaalista verensiirtokäytännöstä tilanteessa, jossa potilas tarvitsee välittömästi verta, mutta verensiirtoserologisia tutkimuksia ei ehditä tehdä, tai serologisesti sopivaa verta ei löydy

• Jos veriryhmää ei pystytä määrittämään tai sen tulosta ei ehditä odottaa, annetaan O Rh (D) negatiivisia punasoluvalmisteita ja/tai AB Octaplas valmistetta. Potilaan oman veriryhmän mukaisia punasoluvalmisteita voidaan antaa heti, kun potilaan sopivuuskoenäytteestä on tehty veriryhmätarkistus. Ennen verensiirtoa otetusta verinäytteestä tehdään jälkikäteen veriryhmämääritys, vasta-aineiden seulonta ja sopivuuskokeet
• Jos veriryhmä on tiedossa ja vasta-aineiden seulonta tai jokin sopivuuskokeista on positiivinen, voidaan hätätilanteessa siirtää ryhmänmukaisia, sopivuuskokeessa negatiivisen tuloksen antavia yksiköitä. Negatiivinen sopivuuskoe ei ole kuitenkaan tae siitä, että veri todella sopii potilaalle
• Jos vasta-aineiden seulonta on positiivinen eikä 10 – 20 yksikölle tehdyissä sopivuuskokeissa löydetä yhtään sopivaa pussia, ei verta voi antaa. Laboratorionhoitaja selvittää tilanteen suoraan potilasta hoitavalle lääkärille. Lääkäri voi kliinisen tilanteen vakavuuden perusteella arvioida, onko välttämätöntä siirtää serologisesti sopimatonta verta.

Verensiirtoreaktiot luokitellaan vakaviin, potilaan henkeä uhkaaviin ja lieviin reaktioihin.

Vakavia verensiirtoreaktioita ovat:

• anafylaktinen reaktio
• välitön hemolyyttinen verensiirtoreaktio
• septinen reaktio
• verensiirtoon liittyvä akuutti keuhkovaurio (TRALI)
• posttransfuusiopurppura (PTP)
• käänteishyljintäreaktio (GVH).

Lieviä verensiirtoreaktioita ovat:

• viivästynyt hemolyyttinen reaktio
• lievä, ei hemolyyttinen kuumereaktio
• lievät allergiset reaktiot, kuten kuume ja urtikaria.

Toimintaohjeet verensiirtoreaktioissa

Verensiirtoreaktiota epäiltäessä siirto keskeytetään ja välittömästi tarkistetaan, ettei kyseessä ole potilaan ja veriyksikön välinen tunnistusvirhe. Sen jälkeen otetaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin, joka päättää jatkotoimenpiteistä ja antaa toimintaohjeet.

Menettelytavat verensiirtoreaktiossa on selostettu yksityiskohtaisesti seuraavissa ohjeistoissa:

• Suomen Kuntaliitto, Verensiirto-opas, 2006
• SPR Veripalvelu, Verivalmisteiden käytön opas, 2013
• SPR Veripalvelu, Verensiirron ABO, Turvallisen verensiirron verkko-oppisovellus, 2013
• Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake, Ilmoitus verivalmisteen siirron aiheuttamasta vakavasta haittavaikutuksesta ja väärän verivalmisteen siirrosta.

Verensiirtoreaktiota epäiltäessä, otetaan mahdollisimman pian yhteyttä laboratorion verikeskukseen, joka tarvittaessa antaa toimintaohjeita ja tietoja selvityksiin tarvittavista näytteistä.

Jos hoitava lääkäri epäilee vakavaa verensiirtoreaktiota, hän sopii SPR:n Veripalvelun lääkärin kanssa näytteiden tutkimisesta heti hoidettuaan akuutin tilanteen. Sen jälkeen ilmoitetaan verikeskukseen, mitä näytteiden säilyttämisestä, tutkimisesta ja lähettämisestä on sovittu SPR:n Veripalvelun kanssa. Reaktion selvittämiseksi tarvittavat laboratoriotutkimukset osasto tilaa atk-järjestelmän kautta (ks. Potilaasta otettavat näytteet).

Kaikissa verensiirtoreaktiotapauksissa (punasolut, trombosyytit, jääplasma) täytetään Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake, Ilmoitus verivalmisteen siirron aiheuttamasta vakavasta haittavaikutuksesta ja väärän verivalmisteen siirrosta. Täytetty lomake lähetetään verikeskukseen. Lisäksi pyydämme ilmoittamaan, lähetetäänkö reaktionäytteet tutkittavaksi.

Potilaasta otettavat näytteet

2 x 7 ml EDTA-verta, joka otetaan siirron jälkeen.

Potilaasta ennen verensiirtoa otetut sopivuuskoe- tai muu näyte.

Jos epäillään infektoituneen veriyksikön aiheuttamaa reaktiota, potilaasta otetaan veriviljelynäytteet. Veriyksiköistä ei saa ottaa mitään näytteitä.

Reaktion selvittämiseksi voidaan potilaasta tarvittaessa pyytää siirron jälkeen otettavaksi esim. plasman väri, B -PVK, P -Krea, P -LD, P -Hb, S -Haptoglobiini, U -KemSeul. Tarvittaessa DIC-kokeet:
P -FIDD, P -AT3, P -TT-INR.

Näytteet siirretyistä veriyksiköistä

Osasto toimittaa verikeskukseen siirrettyjen punasoluvalmisteiden letkunpätkät tai siirrettyjen verivalmisteiden jäänteet siirtolaitteineen oireita edeltävän 24 tunnin ajalta.

Verensiirtohoidon haittavaikutukset ja vaaratilanteet on hyödyllistä käydä systemaattisesti läpi omassa työyhteisössä, jotta toiminnoissa mahdollisesti olevia puutteita voitaisiin havaita ja korjata.

• Veriturvatoiminnalla tarkoitetaan koko verensiirtoketjun – alkaen verenluovuttajasta aina potilaan jälkiseurantaan – turvallisen toiminnan seuraamista ja varmistamista.
• Jotta verensiirto olisi mahdollisimman turvallinen, tulee koko verensiirtoketjun toimia oikein ja virheettömästi.
• Veriturvatoimintaan kuuluu verensiirron haittavaikutusreaktioiden selvittämisen lisäksi oleellisena osana vaaratilanteiden eli ns. läheltä piti -tilanteiden samoin kuin mahdollisten väärien verensiirtojen selvittely. Ainoastaan tutkimalla huolellisesti ja tunnistamalla tällaisten tilanteiden syyt, voidaan suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla käytännön toiminnassa olevia riskejä voidaan edelleen pienentää.
• Veripalvelussa toimiva Veriturvatoimisto hoitaa Suomessa verensiirron haittavaikutus- ja vaaratilanneilmoitusten vastaanoton ja välittämisen edelleen määräysten mukaisesti valvovalle viranomaiselle (Lääkelaitos, Veriturvatoimisto), sekä kerää myös tietoa verivalmisteiden käyttöön liittyvistä haittavaikutus- ja vaaratilanteista. Kerättyä tietoa hyödynnetään turvallisen verensiirtohoidon kehittämisessä.
• Veriturvatoimisto neuvoo ja auttaa terveydenhuollon toimintayksiköitä verensiirron haittavaikutusten selvittämisessä.