Hyvinvointialueen tiedotuslehti HyväEP

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue saa tämänhetkisen tiedon mukaan valtionrahoitusta ensi vuodelle 965 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat asiakasmaksut ja muut tuotot. Tällä summalla hyvinvointialueen tulee järjestää maakuntansa asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut.

Suomen hallituksen kehysriihen ratkaisut henkilöstömitoituksen pienentämisen ja hoitotakuun pidentämisen osalta eivät helpota hyvinvointialueiden taloustilannetta, sillä samassa yhteydessä rahoitusta leikataan sen mukaisesti, mitä näistä on arvioitu säästettävän.

Sinällään ikäihmisten asumispalveluiden henkilöstömitoituksen pienentäminen on tervetullutta henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Tosin tällainen soutaminen ja huopaaminen tässä asiassa hallituskausittain ei ole mitenkään eduksi sote-alan henkilöstön veto- ja pitovoiman kannalta. Koskaan ei pitäisi luvata sellaista, joka jo etukäteen tiedetään mahdottomaksi.

Hyvinvointialueiden ratkaistavaksi jää, miten ja missä palvelut tuotetaan. Palveluverkosta käydään vilkasta keskustelua niin meillä kuin muuallakin. Lopulta kyse on siitä, miten rahat saadaan riittämään.

Viime vuodelta hyvinvointialueemme toimintakulut olivat yli miljardin, joten rahoitus ei riitä – eikä tule tulevinakaan vuosina riittämään toiminnan pyörittämiseen nykyisellään.

Etelä-Pohjanmaalla laadittu uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma on välttämätöntä toteuttaa täysimääräisesti, eikä sekään tule riittämään. Tarvitaan myös uusia toimia ohjelmassa sovitun lisäksi. Helppoja päätöksiä ei ole luvassa. Talouden sopeuttaminen tulee jatkumaan myös seuraavalla valtuustokaudella.

Jos siis johonkin uuteen halutaan satsata, tulee jotain olemassa olevaa toimintaa supistaa tai tehostaa. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, kuten kunnilla on, joten toiminta on sopeutettava saatavaan rahoitukseen.

Valtion rahoituksella ja ohjauksella on huomattava merkitys hyvinvointialueiden toimintaan. Hyvinvointialueiden itsehallinto voidaankin nähdä hyvin rajallisena. Valtion ohjaus tulee vielä entisestään tiivistymään hyvinvointialueiden ohjausyksikön päästessä täyteen vauhtiin.

Vaikeat ratkaisut pitää pystyä tekemään itse. Mikäli hyvinvointialue ei saa talouttaan tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä, pallo mitä todennäköisemmin siirtyy valtiovarainministeriöön.

Sote-ammattilaisista on pulaa koko maassa. Jotta saamme sekä henkilöstön että rahat riittämään, kohdennamme ammattilaistemme työpanoksen siten, että mahdollisimman moni asiakas saa avun.

Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat digitaaliset palvelut. On arvioitu, että chatissa hoitaja voi ottaa samassa ajassa vastaan kolminkertaisen määrän potilaita puhelinpalveluun verrattuna. Myös asiakas saa uudessa OmaEP digipalvelussa yhteyden ammattilaiseen parhaimmillaan sekunneissa.

Kellään ei liene epäilystä siitä, että painopisteen siirtäminen digiin on järkevää. Digitaalisiin palveluihin siirtyminen mahdollistaa osaltaan myös luopumisen ylimääräisistä sote-tiloista, joita Etelä-Pohjanmaalla riittää. Samalla hyvinvointialue voi säästää merkittävän summan vuokrakuluistaan.

Palvelut edellä -periaate on täysin yhteensopiva digitaalisten palvelujen lisäämisen kanssa. Lisäksi digitaaliset palvelut ovat tasapuolisemmin kaikkien eteläpohjalaisten saatavilla kuin mitkään sote-palvelut aikaisemmin.

Muutos ei kuitenkaan mahdollistu itsestään. Mitä suuremmat asiakasvirrat digiin halutaan, sitä enemmän se vaatii myös ammattilaisten työpanosta. Tämä tarkoittaa supistuksia totuttuihin kivijalkapalveluihin ja henkilöstön siirtymistä digiin.

Onnistuakseen digipalvelu vaatii taakseen ammattilaisen, mutta myös asiakkaan. Jos et vielä ole tarttunut digiin, niin nyt on tuhannen taalan paikka.

 

Tero Järvinen
hyvinvointialuejohtaja

Digitaalisten palveluiden ansiosta voi monia sosiaali- ja terveydenhuollon asioita hoitaa kotisohvalta. Palvelut ovat helppokäyttöisiä ja tasapuolisia kaikille, asuinkunnasta riippumatta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue tarjoaa asiakkailleen monipuolisia digitaalisia palveluita. Digipalveluissa asiakas voi muun muassa keskustella ammattilaisen kanssa chatissa, liittyä etävastaanotolle sekä varata, siirtää ja perua aikoja eri palveluihin. Digitaalisten palveluiden saatavuus vaihtelee vielä palvelu- ja kuntakohtaisesti, mutta palveluvalikoimaa laajennetaan jatkuvasti. Tavoitteena on helppokäyttöiset ja kaikille tasapuoliset digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinkunnasta riippumatta.

Keväällä 2024 julkaistu OmaEP digipalvelu on uusi asiointikanava, jossa voi hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita kätevästi paikasta riippumatta. Palvelu on käytettävissä sekä osoitteessa omaep.fi että puhelimeen ladattavana OmaEP-sovelluksena.

Chat-palveluista apua matalalla kynnyksellä

OmaEP:stä löytyy kattava valikoima chat-palveluita, joiden kautta ammattilaiseen saa yhteyden nopeasti. Jos jokin terveyteen liittyvä asia huolestuttaa, niin sairaanhoitajan vastaanotto ja hoidontarpeen arviointi onnistuu kätevästi chatissa. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata digilääkärin vastaanotolle. Sairaanhoitajan ja lääkärin chat palvelee myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden chatista saa apua matalalla kynnyksellä esimerkiksi ahdistukseen, masennukseen tai erilaisiin riippuvuusongelmiin. Digifysioterapeutit auttavat tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa. Neuvolan terveydenhoitajiin voi ottaa yhteyttä kaikissa perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolaan, äitiysneuvolaan ja lastenneuvolaan liittyvissä asioissa. Chatin kautta saa ohjausta ja neuvontaa myös perhekeskuksen palveluihin, aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin liittyen.

Kaikki chat-palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia, eikä niihin tarvitse lähetettä. Chat-palveluissa asioidaan pääosin vahvan tunnistautumisen kautta, mutta osa palveluista on saatavilla myös ilman tunnistautumista eli anonyymisti.

Sujuvaa asiointia mobiilisovelluksella

OmaEP:n voi ladata mobiilisovelluksena App Storesta ja Google Play-kaupasta. Mobiilisovellukseen ei tarvitse tunnistautua joka kerta pankkitunnuksilla, sillä sovellukseen voi asettaa kasvo- tai sormenjälkitunnistuksen tai pin-koodin. Chatissa asiointi on kätevää mobiilisovelluksen kautta, sillä aloitettu keskustelu pysyy auki, vaikka puhelin olisi lukittuna. Uusista chat-viesteistä tulee käyttäjälle ilmoitus.

Tällä hetkellä OmaEP:ssä voi chat-palveluiden lisäksi liittyä etävastaanotolle. Palveluvalikoima laajenee koko ajan ja syksyllä sen kautta voi varata aikoja moniin eri palveluihin, tarkastella omia ajanvaraustietoja sekä lähettää kiireettömiä viestejä ammattilaisille.

Aikojen varaaminen, siirtäminen ja peruminen digitaalisesti on mahdollista jo nyt useissa palveluissa. Lisätietoja ja linkit digitaalisiin palveluihin löytyvät osoitteesta www.hyvaep.fi/digitaaliset-palvelut

Asioitko toisen henkilön puolesta?

Voit asioida digitaalisissa palveluissa myös toisen henkilön puolesta. Voit asioida alle 12-vuotiaan lapsen puolesta kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa, jos olet lapsen virallinen huoltaja.

Toisen täysi-ikäisen henkilön puolesta asiointi onnistuu, jos henkilö on antanut Suomi.fi-valtuutuksen. Valtuutuksen voi antaa osoitteessa www.suomi.fi/valtuudet . Valtuutuksen voi antaa myös kaikissa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskuksissa.

 

Teksti Henna Niemi
Kuva Henri Rantala

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kehitetään asukaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kodikkuutta.

Eikö me kaikki yhyres tehdä. Näin lausahtaa Vilho Hautaluoma, Kauhajoella sijaitsevan Asuulikodin asukas.

Lähihoitaja Riitta Laine nyökkäilee vieressä. Päiviin mahtuu monenlaista yhteistä puuhaa: aamutoimissa avustamista, rauhallista rupattelua ja aina silloin tällöin myös kortinpeluuta. Säännöllinen hiustenleikkuu on kaksikon oma erityisjuttu.

Laine toimii Hautaluoman omahoitajana. Se tarkoittaa, että nimenomaan hän huolehtii muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta sekä hoitoneuvotteluista. Lisäksi omahoitajalle on varattu jokaiseen työvuorolistaan kiireetöntä yhdessäoloa omahoidettavansa kanssa.

– Omahoitaja tuntee oman asukkaansa parhaiten. Meillä on Vilhon kanssa hyvä yhteinen sävel. Monesti hän ehtii jo kysellä perääni ja sitten huikkaan vain, että ”moon täällä!” Laine juttele.

Yhteistä arkea ja juhlaa

Asuulikodissa on yhdessä tekemisen meininki. Jokaiselle päivälle on suunniteltu ohjelmaa, kuten vaikkapa bingon pelaamista tai karaokea. Hoitajat voivat hyödyntää työssään omia mielenkiinnon kohteitaan: yksi leipoo asukkaiden kanssa, toinen laulaa, kolmas askartelee.

Ulkoilemassa käydään asukkaiden voinnin mukaan. Yhdessä myös päätetään asioista. Asuulikodissa kokoontuu kerran kuukaudessa asukaskokous. Hautaluoma on ollut mukana niistä jokaisessa.

– Kyllä kaikkeen on tärkeä osallistua, mies tuumii.

Asuulikodin esihenkilönä toimiva Paula Laine kertoo, että asukaskokoukset muistuttavat hieman taloyhtiön kokouksia. Niissä kysellään aina kuulumisia ja palautetta sekä suunnitellaan yhteistä tekemistä, kuten vaikkapa juhlapäivien viettoa, kesän lättykestejä tai elonkorjuujuhlaa.

– Tässä keväällä yhdessä kokouksessa mielipiteet jakautuivat ja kokouksessa likipitäen äänestettiin. Aiemmin viime kesänä keskustelua käytiin siitä, syödäänkö yhdessä vohluja vai makkaraa. Lopuksi todettiin, että molempi parempi, Laine muistelee hymyssä suin.

Yhteydenpitoa läheisiin

Omahoitaja pitää sovitusti yhteyttä asukkaan läheisiin.

Vilho Hautaluoman sisar, Sinikka Hautaluoma kokee yhteydenpidon Asuulikotiin mutkattomana.

– Olen saanut tarvittaessa hyvin yhteyden niin Vilhoa hoitavaan lääkäriin, sairaanhoitajaan kuin omahoitajaankin. Lisäksi läheisille tulee kutsuja esimerkiksi yhteisiin juhliin. Tieto kulkee ja asiat on hoidettu hyvin.

– Veljen kanssa meillä on diili, että aina viikonloppuisin soitellaan. Olen vilpittömästi tyytyväinen, että hän saa asua Asuulikodissa.

Asukkaiden tahtiin

Paula Laine korostaa, että talossa eletään sen asukkaiden rauhallisessa rytmissä.

– He eivät asu meidän työpaikallamme, vaan kotonaan. Meidän työtämme on avustaa heitä täällä.

Asukkaiden tahtiin eläminen tarkoittaa, että aamuisin saa nukkua, jos nukuttaa.

– Kunhan lounaaseen mennessä on jalkeilla, Laine tarkentaa pilke silmäkulmassa.

Hautaluomaa ei päivisin väsytä.

– Minä nukun hyvin yöt.

Mieluummin hän istuskeleekin päivisin vakipaikallaan olohuoneessa ja seurailee talon elämää. Olohuoneessa voi myös makoilla sohvilla – olla kuin kotonaan.

 

Teksti Anna Lindholm
Kuva Marja Pihlaja

Toimiminen tukiperheenä on tuonut kahden aikuisen elämään rytmiä, touhua ja naurua.

Yhteensä 171 eteläpohjalaista toimii joko tukihenkilönä tai tukiperheenä lapselle tai nuorelle. Seinäjokelaiset Mireille ja Kari Yli-Jaskari ovat heistä kaksi.

–Omat lapset ovat jo aikuisia ja talo rupesi tyhjenemään. Mietin, että vielä sitä jaksaisi tehdä muutakin kuin maata sohvalla, Mireille ”Minttu” Yli-Jaskari muistelee hymyillen muutaman vuoden takaisia tapahtumia.

Puoliso Kari ”Emppu” Yli-Jaskari oli heti mukana, ja niin pariskunta ilmoittautui tukiperhekoulutukseen. Nyt he ovat toimineet tukiperheenä parin vuoden ajan. Kaksi kouluikäistä lasta viettää heillä pääsääntöisesti viikonlopun kerran kuussa, silloin tällöin tavataan myös arki-iltaisin.

Tavallista, turvallista arkea

Vakio-ohjelmaksi on muodostunut perjantai-iltainen uimahallikäynti. Muutenkin puuhataan tavallisia lapsiperheen asioita: ollaan pihalla, autetaan läksyissä, leikitään, tehdään ruokaa ja syödään yhdessä.

–Jokaiselle tukiperhetoiminnassa mukana olevalle lapselle on määritelty omat tavoitteet. Niihin pyrkimistä me omalta osaltamme tuemme, Minttu kertoo.

– Kuten aina perhe-elämässä, väliin tulee hetkiä, jolloin poljetaan jalkaa ja ollaan eri mieltä. Enemmän kuitenkin nauraa räkätetään yhdessä!

Molemminpuolista hyötyä

Yli-Jaskareille tukiperhetoiminta on tuonut iloa ja eloa tupaan.

–Tärkeintä on, että tämän kautta voimme auttaa toisia. Mutta kyllä mekin olemme olleet saamapuolella. Tuskin kahden aikuisen taloudessa muutoin tulisi syötyä näin säännöllisesti ja puuhattua aktiivisesti.

Tukiperhekoulutuksesta pariskunta kokee saaneensa hyvät eväät toimintaan mukaan lähtemiseksi. Tukiperheinä toimivien yhteiset tapaamiset muutaman kerran vuodessa ovat myös hyvä paikka verkostoitua.

–Ei tähän vaadita erikoisosaamista. Riittää, kun oma elämäntilanne on hyvä ja arjessa on aikaa ja tilaa lapsille.

Tarvetta tukiperheille ja -henkilöille

Etelä-Pohjanmaalla on jatkuvasti tarvetta uusille tukiperheille ja -henkilöille. Tälläkin hetkellä moni lapsi tai nuori odottaa luotettavaa aikuista tueksi elämäänsä.

Tukiperheeksi tai -henkilöksi voi ryhtyä turvallinen, tasaisessa elämäntilanteessa oleva aikuinen, yksin tai puolison kanssa.

Sosiaali- tai terveysalan koulutusta ei edellytetä.

Toiminnasta kiinnostuneille järjestetään koulutus. Koulutus ei vielä sido tai oikeuta tukiperheeksi tai -henkilöksi ryhtymiseen.

Tukiperheeksi tai -henkilöksi ryhtyviltä tarkistetaan rikosrekisteriote.

Lisätietoa tulevista koulutuksista sekä tukiperheenä ja -henkilönä toimimisesta: tukisuhdetoiminnan vastaava Henna Fränti henna.franti@hyvaep.fi tai puh. 040 774 8461.

 

Teksti Anna Lindholm
Kuva Marja Pihlaja

Ennusteet parantuneet, hoidot kehittyneet

Etelä-Pohjanmaalla noin 800 miestä ja 700 naista sai vuonna 2022 syöpädiagnoosin. Moni syöpä on nykyään mahdollista parantaa.

Arkinen aamupäivä hoitotilassa on rauhallinen. Aurinko pilkistelee ikkunasta.

– Moni on kysynyt, eikö työskentely syöpätautien poliklinikalla ole henkisesti kovin raskasta. Emme me koe niin. Työssämme on paljon valoa. Voimme auttaa ja olla potilaan rinnalla, pohtivat sairaanhoitajat Elina Kankaanpää ja Tiia Reinilä.

Kankaanpään ja Reinilän mukaan syöpään sairastuneiden hyvinvoinnista huolehditaan kokonaisvaltaisesti. Potilaskohtaamisissa korostuu kiitollisuus saadusta hoidosta, avusta ja tuesta.

Syöpälääkärin työ on kohtaamista

Samoilla linjoilla ovat myös poliklinikan onkologit, eli syöpätautien erikoislääkärit Timo Ala-Luhtala ja Jukka Tuominiemi:

– Ihmisillä on valtavia voimavaroja. Syöpädiagnoosin saatuaankin he elävät elämäänsä eteenpäin ja suunnittelevat vaikkapa tulevia matkoja. Se kannattelee.

Ala-Luhtala ja Tuominiemi korostavat, että iso osa työstä on kohtaamista.

– Diagnoosin saaneelle emme voi muuta kuin kertoa totuuden. Tarkkoja ennusteita ei voi kukaan antaa, Tuominiemi toteaa.

Elämänlaatu tärkeintä

Vaikka syöpätapausten määrät ovat kasvaneet, ennusteet ovat parantuneet. Lääkehoidot ovat kehittyneet, joten yhä useampi syöpäpotilaista parantuu. Hoidoilla voidaan myös saada lisää elinaikaa sekä parantaa elämänlaatua.

Nimenomaan elämänlaatu on se, jota Ala-Luhtala ja Tuominiemikin painottavat.

– Ikä ei ole este hoidoille. Silti on tärkeää punnita, missä kohdin hoidolla ei enää saavuteta potilaalle hyötyä, vaan ennemminkin sivuvaikutusten tuomaa haittaa.

Kerro läheiselle syövästä

Syövän hoito on koko maassa yhdenmukaista. Se tarkoittaa, että syövät todetaan ja niitä hoidetaan valtakunnallisin kriteerein.

Seinäjoen keskussairaalan syöpätautien poliklinikalla hoidetaan muun muassa rintasyöpiä, suolistosyöpiä sekä levinneitä syöpiä.

Omasta sairastumisesta voi joskus olla vaikeaa kertoa puolisolle tai lapsille. Silti se olisi ehdottoman tärkeää.

– Suosittelemme, että läheinen ihminen tulisi mukaan käynnille. Syöpä koskettaa perheenjäseniä eri tavoin.

Terveet elintavat on merkittävä keino pienentää syöpäsairauden riskiä. Pidä huolta riittävästä liikunnasta, unesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Älä tupakoi. Jos käytät alkoholia, muista kohtuus. Suojaa iho auringossa.

Seulontoihin osallistuminen kannattaa, sillä moni syöpä löytyy seulonnan kautta jo varhaisessa vaiheessa. Tietyille ikäryhmille kuuluvat rintasyöpäseulonta, kohdun kaulaosan syövän seulonta (papa-koe) sekä vuodesta 2022 lähtien suolistosyövän seulonta. Seulonnat ovat maksuttomia ja niihin kutsutaan henkilökohtaisesti.

HPV-rokote suojaa papilloomaviruksen aiheuttamilta syöviltä.

Matalan kynnyksen tukea Pohjanmaan Syöpäyhdistykseltä

Mitä nyt ja kuinka eteenpäin? Näin summaa kahta useimmin kysyttyä kysymystä sairaanhoitaja Katariina Toppari Pohjanmaan Syöpäyhdistykseltä.

– Matalan kynnyksen keskustelutuelle on selkeä tarve. Monet pohtivat omaa selviytymistään, jaksamistaan, hoitojen vaikutusta, toimeentuloaankin. Monia auttaa se, kun mieltä painavat huolet saa puhuttua ulos.

Topparin työnkuvaan kuuluu syöpään sairastuneiden sekä heidän läheistensä psykososiaalinen tuki ja neuvonta.

– Toimin koko maakunnan alueella. Toimistomme sijaitsee Seinäjoella Järjestötalolla, jossa otan asiakkaita vastaan joko yksin, yhdessä läheisen kanssa tai vaikkapa perheenä. Tarpeen mukaan teen myös kotikäyntejä.

Palvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Niihin ei tarvita lähetettä eikä keskusteluista tehdä kirjauksia potilastietojärjestelmään. Työntekijät ovat koulutettuja ammattilaisia, joilla on vaitiolovelvollisuus.

– Joskus sairaudesta on helpompi jutella jonkun ulkopuolisen kanssa. Jo se helpottaa, kun tietää, että on joku, jolle voi soittaa, jolta voi kysyä ja jonka luokse voi tulla, Toppari kiteyttää.

Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi Pohjanmaan Syöpäyhdistyksellä on myös kurssi- ja vertaistukitoimintaa. Yhdistys toimii Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla.

Lisätietoa www.pohjanmaansyopayhdistys.fi

Yleisimmät syövät suomalaisilla

• eturauhassyöpä (miehillä)
• rintasyöpä (naisilla)
• paksu-peräsuolisyöpä
• keuhkosyöpä

Lähde: Suomen Syöpärekisteri

 

Teksti Anna Lindholm
Kuva Marja Pihlaja

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii neljä erilaista asiakasohjauspalvelua. Asiakasohjauksessa saat neuvontaa ja ohjausta tilanteesi ratkaisemiseksi tai ohjeita tarvittaviin palveluihin hakeutumisessa. Yhteystiedot löydät edelliseltä aukeamalta.

Janina Salo, asiakasohjaaja, Työikäisten asiakasohjaus

Työikäisten asiakasohjaukseen voit ottaa yhteyttä, jos tarvitset aikuissosiaalityön palveluihin tai elämäntilanteeseesi liittyvää yleistä tai yksityiskohtaisempaa neuvontaa ja ohjausta. Asiakasohjaaja kartoittaa tilannettasi varmistaakseen sinulle palveluntarvettasi vastaavat palvelut tai tarvittaessa jatko-ohjaa sopivien palveluiden luokse.

Tuen tarpeesi voivat liittyä esimerkiksi arjessa selviytymiseen, vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, työllistymiseen, lähisuhdeväkivaltaan tai asumiseen. Voit myös kysyä neuvoa, mikäli sinulla on huoli läheisestäsi tai toisesta täysi-ikäisestä henkilöstä.

Riikka Kostet, asiakasohjaaja, Perhekeskuksen asiakasohjaus

Perhekeskuksen asiakasohjaukseen voit olla yhteydessä liittyen huolenaiheisiin tai kysymyksiin lapsen, nuoren tai perheen asioissa. Asiasi voi koskea niin alueesi hyvinvointia tukevia perheiden palveluita, palveluihin ohjautumista kuin vaikkapa erilaisia arjen haasteita tai kasvatuskysymyksiä.

Me asiakasohjauksessa neuvomme sekä autamme tarpeenmukaisiin palveluihin hakeutumisessa, jotta perheesi tai perheenjäsenesi saa ajoissa asianmukaista tukea. Myös perheen tai perheenjäsenen läheisenä tai ammattilaisena voit olla meihin yhteydessä. Asioiminen onnistuu myös anonyymisti.

Ota rohkeasti, matalalla kynnyksellä yhteyttä, jos jokin asia mietityttää. Me lupaamme edistää asiaa kolmen arkipäivän kuluessa – useimmiten asia eteneekin jo saman päivän aikana.

Sari Palomäki, asiakasohjaaja, Vammaispalvelun asiakasohjaus

Vammaispalvelun asiakasohjaukseen voit ottaa yhteyttä, kun tarvitset neuvoa ja ohjausta erilaisissa vammaispalvelun palvelutarpeissa. Yhteyttä voivat ottaa kuntalaiset ja heidän läheiset, viranomaiset, yhteistyötahot ja palveluntuottajat.

Tuen ja ohjauksen tarve voi liittyä esimerkiksi henkilökohtaiseen apuun, vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin, kehitysvammapalveluihin ja asunnon muutostöihin. Yhteydenottaja saa yksilökohtaista asiakasohjausta ja tilanteen ensiarviointia.

Jonna Haapa-Aho, asiakasohjaaja, Ikäihmisten asiakasohjaus

Ole yhteydessä ikäihmisten asiakasohjausyksiköiden neuvontaan ja ohjaukseen, jos olet huolissasi omasta tai läheisesi kotona pärjäämisestä tai tarvitset tietoa kotona asumista tukevista palveluista tai etuuksista. Asiakasohjaajilta saat tietoa ja tarvittaessa tukea palveluihin liittyen.

Neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin avulla sinulle varmistetaan tarvittavien palveluiden oikea-aikainen saatavuus. Tarvittaessa sinulle järjestetään palvelutarpeen arviointi ja siihen perustuvat tarpeen mukaiset palvelut.

Ikäihmisten asiakasohjauksesta saat tietoa, ohjausta ja neuvontaa muun muassa hyvinvointisi edistämisestä, omaishoidosta, tukipalveluista, kotihoidosta, päivätoiminnasta ja asumispalveluista.

Meiltä saat tietoa niin hyvinvointialueen kuin yksityisten palveluntuottajienkin tuottamista palveluista ja alueella liikkuvasta asiointi- tai palveluliikenteestä. Asiakkaat voivat myös itsenäisesti hakeutua yksityisten tuottamiin palveluihin.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella otettiin viime talvena käyttöön suun terveydenhuollon palveluseteli. Palveluseteliä on kolme erilaista: lohkeaman hoito, päivystyksen jatkohoito ja suuhygienistin anti-infektiivinen hoito, eli pääsääntöisesti hammaskiven poisto.

– Palvelusetelit ovat ottaneet hyvin tuulta alleen, ja seteleitä on mukavasti asiakkaille myönnetty.  Palvelusetelillä pääsee todennäköisesti hoitoon nopeammin kuin hyvinvointialueen omassa palvelussa, johtava ylihammaslääkäri Marko Korhonen toteaa.

Lohkeamapalveluseteli voidaan myöntää ajanvarauksessa hoidon tarpeen arvion perusteella. Sen sijaan kahteen muuhun palveluseteliin asiakas tarvitsee aina hammaslääkärikäynnin tai -käyntejä hyvinvointialueen hammashoitolassa.

Palvelusetelin summa riippuu tehtävistä toimenpiteistä. Asiakas voi itse vertailla hintoja ja valita hyväksytyistä palveluntuottajista mieleisensä. Toimenpiteen jälkeen asiakas maksaa palveluntuottajalle toimenpiteen ja setelin erotuksen. Tämä omavastuuosuus ei kerrytä maksukattoa.

Hyvinvointialue on hyväksynyt useita yksityisiä palveluntuottajia yhteistyökumppaniksi palveluseteliin. Tällä hetkellä palveluntuottajia on Seinäjoella, Ilmajoella ja Lapualla.

Asiakkaille palveluseteleitä myönnetään kaikissa hyvinvointialueen sote-keskuksissa. Asiasta voi tiedustella suun terveydenhuollon ajanvarausnumeroista. (Yhteystiedot s. 12–13)

– Palvelusetelistä voi toki kieltäytyä, jolloin hoito jatkuu hyvinvointialueen omana palveluna. Toivomme toki, että asukkaat tarttuisivat innokkaasti tähän uuteen mahdollisuuteen, Korhonen kannustaa.

Auto ojassa. Mitä on tapahtunut?

Tiellä liikkuessa voi sattua monenlaista. Jos tulet onnettomuuspaikalle ensimmäisenä, tärkeintä on pysähtyä.

Pysäköi tien reunaan. Jätä oma ajoneuvosi riittävän etäälle, jotta tilaa jää tarvittaessa pelastusajoneuvoille. Laita hätävilkut päälle. Tiedäthän, mistä käyttämäsi auton varoituskolmio löytyy? Huomioliivi on tärkeä varuste. Sateella ja pimeällä näkyvyys voi olla todella heikko.

Mene onnettomuuspaikalle ja tarkista, mitä on tapahtunut.

Havainnoi tilannetta: Onko osallisena suojaamaton mopo, kevytrakenteinen mopoauto, henkilöauto, pakettiauto tai raskasta kalustoa? Onko lastina vaarallisia aineita?

Jos tilanteessa tarvitaan apua, soita hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä tarvitsee mahdollisimman tarkan tilannekuvan, jotta pystyy hälyttämään oikean avun ja tarvittavat resurssit paikalle.

Tiedätkö, missä olet? Mitä tietä ajat? Minkä kylän ohitit viimeksi, kuinka kauan sitten? 112-sovellus on erinomainen apu paikantamiseen.

Vaikka autoja olisi jo pysähtynyt paikalle, kannattaa käydä kysymässä, voiko vielä auttaa. Sinä voit esimerkiksi olla ainoa ensiapukurssin käynyt.

Mikäli auttajia on useampia, tehkää työnjakoa. Yksi on puhelimessa hätäkeskuksen kanssa, osa auttaa loukkaantuneita, yksi estää lisävahinkoja varoittamalla muuta liikennettä.

Tarvittaessa anna hätäensiapua ja suorita alkusammutusta. Hätäkeskus auttaa sinua puhelimitse.

Mikäli tilanteessa on palava ajoneuvo, yritä saada ihmiset pois autosta. Matkailuautoissa ja -vaunuissa on yleensä käsisammutin, samoin raskaan kaluston ajoneuvoissa.

Onko onnettomuusajoneuvoissa rikkoutuneita ikkunoita? Onko joku kyydissä olleista voinut lentää ulos?

Mikäli auton lähellä makaa tajuton henkilö, siirrä hänet kylkiasentoon. Varmista hengityksen kulku ilmateiden avaamisen jälkeen tunnustelemalla tuntuuko ilmavirta ja liikkuuko rintakehä.

Merkittävä osa auto-onnettomuudessa menehtyvistä ihmisistä kuolee tukehtumiseen. Jos autossa istuva henkilö menee tajuttomaksi, hänen päänsä retkahtaa alas ja kieli painuu nieluun.  Avaa ilmatiet nostamalla loukkaantuneen leukaa eteen ja vie päätä taaksepäin, selkänojaa vasten.

Jos potilas ei hengitä ilmateiden avaamisen jälkeen, aloita paineluelvytys hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Tätä varten siirrä henkilö tasaiselle alustalle.

Varmista, että onnettomuusauto ei lähde liikkeelle odottamattomasti. Sähköauto voi olla käynnissä, vaikka käyntiääntä ei kuuluisi. Onko kuskilla jalka kaasu- tai jarrupolkimella? Vaihda vaihde P:lle ja laita käsijarru päälle.

Muista: Sinun toimintasi voi pelastaa ihmishenkiä!

Ohjeet onnettomuustilanteiden varalle antoivat pelastuspäällikkö Keijo Kangastie ja ensihoitaja Ilkka Suksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

 

Teksti Anna Lindholm
Kuva Mikko Salmenkangas

Kriisiryhmät tarjoavat tukea, kun perhettä tai ystäväporukkaa on kohdannut akuutti kriisi.

Kuka tahansa voi kohdata elämässään kriisin. Sen voi aiheuttaa läheisen ihmisen äkillinen kuolema, itsemurha, väkivallanteko, onnettomuus tai läheltä piti -tilanne.

– Kriisi on ihmisen normaali reaktio epänormaaliin tapahtumaan, summaa depressiohoitaja Kristiina Huhtamäki.

Huhtamäki sekä terveyskeskuspsykologi Mikko Kujanpää toimivat koulutettuina ammattilaisina Etelä-Pohjanmaan kriisiryhmissä.

Kriisiryhmät eri puolilla maakuntaa tarjoavat tukea ja keskusteluapua, kun esimerkiksi perhettä, työyhteisöä tai ystäväporukkaa on kohdannut kriisi.

– Ohjattuja kriisikeskusteluja järjestetään aina, kun ne henkilöt, keitä tapaus koskettaa, kokevat tarvetta yhteiselle asian läpikäynnille, Kujanpää kertoo.

– Monesti ryhmässä nousee esiin asioita ja tunteita, joita muuten ei olisi tullut ilmaisseeksi. Perheenjäsenet saavat tukea toisistaan.

Pääsääntöisesti kuntalaiset saavat tiedon kriisiryhmästä sosiaali- ja kriisipäivystyksen kautta.

Keskustelu järjestetään tavallisimmin joitakin vuorokausia tapahtuneen jälkeen, kun terävin shokkivaihe on taittunut.

Kriisikeskustelu voidaan järjestää myös hiljattain sattuneen tapahtuman vuoksi, mikäli asia on jäänyt painamaan. Näissä tapauksissa kuntalaiset voivat itse ottaa yhteyttä suoraan sosiaali- ja kriisipäivystyksen numeroon 044 470 0444.

Yleensä kriisikeskustelussa on mukana kolmesta kymmeneen henkilöä sekä kaksi ammattilaista. Keskustelukertoja tarjotaan aina vähintään kahta.

– Osallistujat voivat luottaa siihen, että meillä ammattilaisilla on vaitiolovelvollisuus. Kriisikeskusteluista ei tehdä kirjauksia potilas- tai asiakastietojärjestelmiin eikä tapaamisista jää merkintöjä mihinkään. Palvelu on aina maksutonta, Huhtamäki korostaa.

Kriisikeskustelut toteutetaan ryhmämuotoisina.

Yksilöllisen keskusteluavun piiriin voi hakeutua joko sote-keskuksiin, omaan työterveyshuoltoon tai kolmannen sektorin palveluihin.

 

Teksti & kuva Anna Lindholm

Erilaisista taustoista tulevat työntekijät ovat rikkaus sekä asiakkaille että kollegoille. Kun kielitaito on kunnossa, niin kaikesta muusta selviää.

Vera Garbali työskentelee sairaanhoitajana Ilmajoen akuuttiyksikössä, tuttavallisemmin vuodeosastolla. Akuuttiyksikössä hoidetaan lyhytaikaista hoitoa tarvitsevia potilaita, joita saapuu osastolle pääasiassa kiirevastaanotoilta, päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta.

Moldovasta kotoisin oleva Garbali muutti perheensä kanssa Suomeen 25 vuotta sitten miehensä työn perässä. Seitsenlapsisen perheen äiti aloitti vuonna 2019 sairaanhoitajaopinnot, sillä alalla on hyvä työllisyystilanne. Sosiaalisena ihmisenä hän nauttii myös siitä, että sairaanhoitajan työ on ihmisläheistä.

Garbalin mukaan hänet on otettu hyvin vastaan Ilmajoella.

– Joskus harvoin joku potilas saattaa todeta, että ”et ole Suomesta kotoisin”, ja kysyy taustastani. Yleisesti ottaen kaikki suhtautuvat minuun todella hyvin, ja työporukka täällä on loistava.

Kielitaito pohjana koulutukselle

Lähihoitajana samalla osastolla työskentelevä, Virosta kotoisin oleva Anu Niemi-Nikkola, muutti Suomeen mentyään naimisiin eteläpohjalaisen miehen kanssa. Hän opiskeli ensin ahkerasti suomen kieltä ja aloitti vuonna 2003 lähihoitajan opinnot. Koulutukseen hakeutuminen oli helppoa, kun kielivalmiudet olivat hyvät.

Lähihoitajana työskennellessään hän on kohdannut jonkin verran uteliaisuutta taustaansa kohtaan.

– Koskaan en ole kokenut minkäänlaista rasismia, Niemi-Nikkola vakuuttaa.

Työssään häntä motivoi se, miten pienten asioiden ja onnistumisten kautta näkee oman työnsä tuloksen.

Elämä Virossa oli hyvin erilaista kuin Suomessa, ja pieniä yhteentörmäyksiä on tullut matkan varrella vastaan.

– Hyvien työkavereiden ja ystävien tuella olen vuosien aikana kuitenkin oppinut ymmärtämään paremmin suomalaista ja eteläpohjalaista elämänmenoa.

Persoonallisia vahvuuksia

Ilmajoen akuuttiyksikön osastonhoitaja Anne Vuorenmaa nimeää kielitaidon ratkaisevana tekijänä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeutumisessa. Kun kielitaito on riittävää, niin kaikesta muusta perehdyttämiseen liittyvästä selviää.

– Suomen kieli ei ole kaikista helpoin oppia, mutta tietyn tasoinen osaaminen täytyy olla ihan potilasturvallisuudenkin vuoksi, hän muistuttaa.

Jokainen työntekijä, oli hän sitten syntyperäinen suomalainen tai ulkomaalaistaustainen, tuo rikkautta työyhteisöön olemalla oma persoonansa. Hoitotyössä on harvoin asioita, jotka voisi tehdä vain yhdellä tavalla oikein.

– Ihmisten erilaiset lähtökohdat tuovat monipuolisuutta ja mielenkiintoisuutta työhön, Vuorenmaa summaa.

Kansainvälistä yhteistyötä

• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käynnissä hanke, jossa 24 vietnamilaista hoitajaa aloittaa oppisopimusopiskelun kautta työt hyvinvointialueella loppukesästä. Hoitajat tulevat työskentelemään ikäpalveluissa Kauhajoella, Ylistarossa, Lapualla sekä Kauhavalla. Hyvinvointialueen yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat GreenFiVi Ltd. sekä Sedu Education Oy.
• Hyvinvointialue on solminut keväällä 2024 yhteistyösopimukset Riikan, Tarton ja Vilnan suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Yhteistyö sujuvoittaa Baltiassa opiskelevien suomalaisten hakeutumista harjoittelujaksoille Etelä-Pohjanmaalle.
• SeAMKilla on käynnissä Top up -koulutus, jossa EU- ja ETA-maiden ulkopuolella valmistuneita sairaanhoitajia koulutetaan EU/ETA-direktiivien mukaiseen sairaanhoitajatutkintoon. Top up -ohjelmasta on keväällä 2024 valmistunut 22 filippiiniläistä sairaanhoitajaa, seuraava ryhmä aloittaa syksyllä 2024. Top up -koulutus toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa.
• Lisäksi SeAMKilla on kansainvälisiä Nursing-ryhmiä ja Sedulla Practical Nurse -ryhmä. Näiden ryhmien opiskelijat käyvät hyvinvointialueella työssäoppimisjaksoilla.

Meillä töissä

Lue lisää työntekijätarinoita verkkosivuiltamme www.hyvaep.fi/tyontekijatarinat

 

Teksti Henna Niemi
Kuva Marja Pihlaja

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue saa noin 90 prosenttia tuloistaan valtionrahoituksena. Tämä summa antaa raamit palvelujen järjestämiselle.

Hyvinvointialueet koko maassa joutuvat sopeuttamaan toimintaansa valtionrahoituksen mukaiseksi. Rahoituksen kokonaispotti riippuu muun muassa alueen väestömäärästä sekä väestön sairastavuudesta. Jos väestö vähenee, samalla pienenee myös valtionrahoitus.

Myös Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialueen kulut ovat tuottoja suuremmat. Vaikka valtionrahoitus tulevina vuosina nousee, ei se riitä kattamaan hyvinvointialueen kuluja. Ensimmäisenä toimintavuonna hyvinvointialueen toimintakulut olivat 1 077 873 197 €.

Alijäämät katettava 2026

Jos hyvinvointialueen tilinpäätöksessä on kertynyttä alijäämää, se on katettava kolmen vuoden aikana tilinpäätöshetkestä laskettuna.

Alijäämät tulee kattaa ylijäämäisillä tilikausilla. Jos alijäämää ei ole katettu lain mukaisessa aikataulussa, alue voi joutua arviointimenettelyyn.

Vuodelta 2023 hyvinvointialue teki 45 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen. Tämänhetkisen ennusteen mukaan vuoden 2024 tilinpäätös tulee näyttämään 26 miljoonaa euroa alijäämää. Etelä-Pohjanmaallakin tämän eteen pitää tehdä hartiavoimin töitä.

Palvelut muuttuvat

Hyvinvointialueella on hyväksytty Uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma. Ohjelman mukaisesti esimerkiksi kehitetään digipalveluita sekä tarkastellaan toimipisteiden määrää ja palvelujen tuottamistapoja.

Kevään kehysriihessä Suomen hallitus teki linjauksia vuodelle 2025, muun muassa hoitotakuun toteutuksesta sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksesta. Vaikka nämä toimet saattavat helpottaa hyvinvointialueen toiminnan järjestämistä, niillä on myös rahoitusta pienentävä vaikutus.

Kevään 2024 julkisen talouden suunnitelman mukaiset toimenpiteet pienentävät kaikkien hyvinvointialueiden yhteistä rahoituspottia 336 miljoonaa euroa vuonna 2025.

 

Teksti Anna Lindholm