Hyvinvointialueen tiedotuslehti HyväEP

SOTE-KESKUSTEN ASIAKKAAT ovat varsin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta kyselystä. Sen mukaan eteläpohjalaiset ovat peräti maan tyytyväisimpiä yhteydensaantiin terveysasemille.

Arjen havainnot hyvinvointialueen eri sektoreilta ovat monilta osin samansuuntaisia. Asiakkaat pitävät kohtaamisia ammattilaistemme kanssa sujuvina.

PALVELUJEN SISÄLTÖ ON HYVÄÄ. Haasteena sen sijaan on, myös tulevalla valtuustokaudella, miten palvelut järjestetään nykyisen rahoituksen raameissa.
Jotta hyvinvointialueen talous saadaan tasapainoon, tarvitaan uudenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Yhteisöllinen asuminen, liikkuvat palvelut sekä digipalvelut ovat hyviä esimerkkejä onnistumisista. Samoin automaatio ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti niissä toiminnoissa, missä tämä ikinä on mahdollista.

ETELÄ-POHJANMAAN HYVINVOINTIALUEEN OmaEP digipalvelu on laajentunut kiitettävästi vuoden 2024 aikana. Moni asia hoituukin jo täysin verkossa, joko mobiilisovelluksen tai nettiselaimen kautta.

Kuluneen vuoden aikana olemme myös selkeyttäneet asiakasohjausta sekä vahvistaneet moniammatillisten tiimien toimintaa.

Määrätietoisen kehittämisen tiellä jatkamme myös tulevana vuonna – samalla huomioiden sen, että uudet palvelutuotantotavat eivät voi kasvattaa kuluja, vaan ne on rahoitettava tehtävien muutosten kautta.

Tero Järvinen
hyvinvointialuejohtaja

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen uusi digitaalinen palvelu OmaEP on ollut käytössä huhtikuun alusta saakka. Asiakkaat ovat löytäneet palvelun hyvin ja sen kautta on hoidettu jo yli kaksikymmentätuhatta eteläpohjalaista.

Kun OmaEP digipalvelu julkaistiin asiakkaille viime keväänä, tavoitteena oli tarjota helppokäyttöiset ja tasapuoliset digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille asuinkunnasta riippumatta. Palvelu on otettu vastaan hyvin: sen kautta on varattu yli kymmenentuhatta influenssarokotusaikaa ja chat-palveluissa hoidetaan kuukausittain tuhansia eteläpohjalaisia.

Chat-palveluista apua moneen tilanteeseen

Sarianne Nikko on jo tottunut chat-palvelujen käyttäjä. Hän kertoo saaneensa OmaEP:n kautta apua muun muassa 5- ja 9-vuotiaiden lastensa asioihin, oli kyseessä sitten pitkittynyt yskä tai lohjennut hammas. Chat-palvelun hän kokee helppokäyttöiseksi.

– Kun kirjaudun sisään ja annan esitiedot, niin keskustelu alkaa sen jälkeen nopeasti. Ja vaikka joutuisinkin vähän odottamaan, niin tämä on silti helpompaa, kuin esimerkiksi takaisinsoiton odottelu, Nikko perustelee.

Nikko käyttää monia perheille suunnattuja palveluita ja hän kokee hyödylliseksi sen, että OmaEP:stä löytyy omat chat-palvelunsa perhesuunnitteluneuvolalle, äitiys- ja lastenneuvolalle ja perhekeskuksen palveluille.

Chat-asiointi ei Nikon mukaan sulje pois mahdollisuutta inhimilliseen kohtaamiseen.
– Minulle on aina tullut sellainen olo, että vastassa on oikea ammattilainen ja kohtaaminen on aito, Nikko kiittelee.

Sarianne Nikon perheessä chat-palveluista on saatu apua moneen asiaan.

Rohkeasti kokeilemaan

Katariina Paski, 70, tutustui OmaEP-mobiilisovellukseen varatessaan aikaa influenssarokotukseen. Sovelluksen asentaminen ja ajan varaaminen oli helppoa.
Paski on opetellut omatoimisesti käyttämään älylaitteita ja nettiä, mutta hän huomauttaa, että monet ikäihmiset kaipaavat opastusta.
– Osa käyttää älypuhelimia sujuvasti, mutta osalla on niiden käyttöön korkea kynnys. On tärkeää, että opastusta on tarvittaessa saatavilla, Paski muistuttaa.
Paski kannustaa ikäihmisiä kokeilemaan rohkeasti digitaalisia palveluita ja tarvittaessa pyytämään läheisiltä neuvoa.
– Olen mainostanut monille tutuille tätä palvelua ja sen helppoutta.

Katariina Paski rohkaisee kaikenikäisiä kokeilemaan digitaalisia palveluita.

OmaEP pähkinänkuoressa

• OmaEP digipalvelua voit käyttää mobiilisovelluksella tai osoitteessa omaep.fi (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan).
• Chat-palveluita on tällä hetkellä 9 erilaista. Niiden kautta tavoitat nopeasti muun muassa hoitajan, lääkärin, hammashoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja psykiatrisen sairaanhoitajan.
• Palvelussa voit liittyä myös sinulle varatulle
  etävastaanotolle.
• Lokakuun alusta lähtien palvelussa on voinut varata aikoja influenssarokotuksiin. Myös muiden palvelujen aikoja voi jatkossa varata OmaEP:n kautta. OmaEP:ssä onnistuu myös varattujen aikojen siirtäminen tai peruminen.
• Jatkossa OmaEP digipalvelussa voit myös täyttää eri palveluiden kyselyitä ja hakemuksia. Palvelua laajennetaan jatkuvasti.
• Digitaalisia palveluita kehitetään yhteistyössäHyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen kanssa (Euroopan Unionin rahoittama).

Lataa OmaEP-sovellus puhelimeesi linkistä (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).

OmaEP digipalvelussa toimii eri alojen ammattilaisia.

Saija Lehto
psykiatrinen sairaanhoitaja

– MIELENTERVEYS- JA RIIPPUVUUSHOIDON palvelujen chattiin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos avun hakeminen jännittää. Meiltä haetaan yleisimmin keskusteluapua elämän kriiseihin, ahdistukseen ja masennukseen. Tarvittaessa voidaan varata asiakkaalle etävastaanotto.

Asiakkaat ovat kertoneet, että kirjoittaminen on usein helpompaa, kuin puhelimella soittaminen. Moni kokee, että etäyhteydellä on helpompi jutella vaikeista asioista. Meiltä saa apua nopeasti ja etävastaanotolle pääsee keskimäärin 1,5 – 2 viikossa. Jos asiakas pääsee puhumaan häntä vaivaavista asioista tuoreeltaan, niin ongelma ei pitkity.

Mervi Kinnari
hammashoitaja

– SUUN TERVEYDEN chat-palvelussa annetaan usein neuvontaa mm. lasten hampaisiin, ientulehduksiin tai hammastapaturmiin liittyvissä asioissa. Moni ikäihminen on kysynyt ohjausta hampaiden ja hammasproteesien hoitoon. Myös ajanvarauksiin, aikojen siirtämisiin ja ajanvarausten tiedusteluun liittyviä kysymyksiä tulee paljon.

Asiakkaat ovat löytäneet chat-palvelumme hyvin ja yhteydenottojen määrä on lisääntynyt loka-marraskuussa. Suun terveydenhuollossa käytetään runsaasti myös digitaalista ajanvarausta hammaskiven poistoon, lohkeamiin ja lasten hammastarkastuksiin.

Asioitko toisen henkilön puolesta?

VOIT ASIOIDA digitaalisissa palveluissa myös toisen henkilön puolesta. Voit asioida alle 12-vuotiaan lapsen puolesta kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa, jos olet lapsen virallinen huoltaja.

Toisen täysi-ikäisen henkilön puolesta asiointi onnistuu, jos henkilö on antanut Suomi.fi-valtuutuksen. Valtuutuksen voi antaa osoitteessa suomi.fi/valtuudet (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan). Valtuutuksen voi antaa myös kaikissa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskuksissa.

Sairaanhoitaja Tuula Hyrsky työskentelee hyvinvointialueen kotisairaalassa. Kokenut ja osaava tiimi tuo sairaalatasoisen hoidon potilaan luo.

Potilaan toive on olla kotona

Kotisairaala mahdollistaa niin suonensisäiset hoidot kuin verikokeetkin tutussa ympäristössä. Kotona toipuminen on usein nopeampaa.

Koskaan ennen en ole saanut näin paljon kiitollista potilaspalautetta kuin kotisairaalassa. Näin kertoo sairaanhoitaja Tuula Hyrsky, joka toimii sairaanhoitajana kotisairaalan tiimissä Kauhavalla.

Kotisairaalan hyödyt potilaalle ovat kiistattomat: potilas saa toipua perheensä parissa tai muutoin tutussa ympäristössä. Hoitotoimenpiteet ovat sairaalatasoisia ja ne toteutetaan turvallisesti lääkärin määräysten pohjalta.

– Kotisairaala on inhimillistä ja potilaslähtöistä, kotisairaalan ylilääkäri Katriina Lähteenmäki tiivistää.

Kotisairaalassa hoidetaan muun muassa infektiopotilaita tai joko sote-keskuksen tai keskussairaalan osastolta kotiutuneita. Yksi ryhmä ovat palliatiiviset potilaat, eli potilaat, jotka saavat hoitoa parantumattomaan, etenevään sairauteen.

– Infektiopotilaalla voi olla todettuna esimerkiksi keuhkokuume, ruusu tai sepsis, eli verenmyrkytys. Heitä hoidetaan tyypillisimmin suonensisäisellä antibiootilla, jonka sairaanhoitaja voi antaa kotona potilaalle tiputuksena. Hoidon edetessä voidaan monesti siirtyä tablettihoitoon, kotisairaalakoordinaattori Riitta Perälä sekä osastonhoitaja Satu Vuorimaa havainnollistavat.

Etenkin palliatiivisten potilaiden kohdalla tärkeään rooliin nousee paitsi potilaiden, myös läheisten hoitajilta saama psykososiaalinen tuki.

Laaja-alaista hoitoa

Tuula Hyrsky kokee, että kotisairaalan potilaat rakentavat luottamuksen sairaanhoitajaan hyvin nopeasti.

– Kotona ollessaan potilaat kertovat avoimesti olostaan ja voinnistaan. Me ammattilaisina puolestamme hoidamme ja arvioimme potilaan terveydentilaa laaja-alaisesti.

Kotisairaalakäyntien yhteydessä saattaa nousta esiin huolta myös muista aiheista kuin siitä, mihin palvelu alkujaan on määrätty. Tällaisia voivat olla esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes tai verenpainetauti, joita ei ole tarkastettu aikoihin.

Moniammatillista yhteistyötä

Katriina Lähteenmäki muistuttaa, että myös ympärivuorokautinen asumisyksikkö on asiakkaan koti. Kotisairaalapalvelua on mahdollista saada myös sinne.

Tällöin kotisairaala toimii tiiviissä yhteistyössä hoivayksikön henkilöstön kanssa.

– Etenkin hauraille ikäihmisille siirrot päivystykseen ovat todella kuormittavia. Kotisairaala mahdollistaa hoidon viemisen asiakkaan luo, tuttuun ympäristöön, jossa myös läheisten on helppo hänen luonaan vierailla, Lähteenmäki summaa.

Kotisairaala Etelä-Pohjanmaalla

• Suunnattu yli 18-vuotiaille.
• Potilaaksi lääkärin lähetteellä.
• Hoitomääräykset tekee lääkäri. Potilaiden luo jalkautuu 37 sairaanhoitajaa ympäri
  maakunnan.
• Toimii aamu- ja iltavuorossa klo 7–21 jokaisena päivänä.
• Hoitojaksot tyypillisimmillään lyhyitä, useimmiten alle viikon.
• Käyntejä potilaan luona enintään 3 kertaa vuorokaudessa, usein aluksi enemmän, hoidon edetessä vähemmän.
• Toimii yhteistyössä hyvinvointialueen muiden liikkuvien palveluiden sekä asumisyksiköiden kanssa.

Hyvinvointialueen kotisairaalatoiminta sekä palliatiivinen keskus tiivistävät yhteistyötään. Tavoitteena on tuoda erityistason palliatiivisen hoidon osaamista suoraan asiakkaiden koteihin.

– Kun potilaalla on lääkärin tekemä linjaus palliatiivisesta hoidosta, hoitotoimenpiteet ja tutkimukset kohdennetaan siten, että jäljellä oleva elinaika olisi mahdollisimman hyvää ja oireetonta, palliatiivisen keskuksen osastonylilääkäri Kaisa Anttila kiteyttää.

Tärkeä työmuoto on hyvinvointialueen muiden ammattilaisten tukeminen ja kouluttaminen laadukkaaseen kotisaattohoitoon.

Palliatiivisen keskuksen vastaanotot järjestetään useimmiten keskussairaalalla, mutta henkilökunta myös jalkautuu tarvittaessa potilaiden koteihin. Yhä enemmän hyödynnetään myös etäyhteyksiä.

– Kotona potilaan luona voi olla esimerkiksi kotihoidon tai kotisairaalan työntekijä, joka avustaa yhteyden avaamisessa. Etävastaanotolla myös kaukana asuvilla läheisillä – kuten ikääntyneen potilaan aikuisilla lapsilla – on mahdollisuus olla läsnä, sairaanhoitajat Soili Syrjälä ja Johanna Järvi perustelevat.

Palaute etävastaanotoista on ollut hyvää. Potilaat kokevat tulevansa aidosti kohdatuiksi.
– Eräskin pariskunta totesi lämpimästi etävastaanoton jälkeen, että ”ihan kuin lääkäri olisi tässä olohuoneessa ollut”, Anttila kertaa.

Palliatiivisen keskuksen osastonylilääkäri Kaisa Anttilan (vas.) ja sairaanhoitaja Johanna Järven potilaina on monesti myös työikäisiä. Tukea annetaan koko perheelle.

Hyvinvointialueella toimii useita palveluita, joissa ammattilainen jalkautuu asiakkaan luo.

Perheiden rinnalla eri elämäntilanteissa

Kuormittava tilanne voi tulla kenelle vain. Näin toteavat lapsiperheiden kotiin annettavissa palveluissa työskentelevät Miia Tuomaala ja Hanna-Lea Kivisalo.

– Perheellä voi olla taloudellisia vaikeuksia, perheenjäsen sairastuu vakavasti, erotilanne tai lasten ikäkaudet – kuten uhma- ja murrosikä – haastavat perhettä, Kivisalo luettelee.

– Muun muassa tällaisissa tilanteissa perheet voivat saada tukea kynnyksettömistä perhetyön palveluistamme, joihin voivat itse ottaa yhteyttä.

Varhaisen tuen perhetyö on lyhytaikaista ja perheille maksutonta. Työn tavoitteet tulevat perheeltä.

– Teemme työtä perheen kanssa keskustellen. Yhdessä etsimme keinoja esimerkiksi arjen rutiinien sujuvoittamiseen, perhetyöntekijänä Lapualla työskentelevä Kivisalo kertoo.

Hyvinvointialueelta on mahdollista saada myös lapsiperheiden kotipalvelua. Se on konkreettista apua arjessa, kodin- ja lastenhoitoa. Kotipalvelusta peritään pieni asiakasmaksu, ellei maksuttomuuteen ole taloudellista tai muuta perustetta.

Mikäli perheellä on isoja tai pidempään jatkuneita haasteita ja lapsella on asiakkuus sosiaalihuollossa tai lastensuojelussa, voidaan perhettä auttaa perhetyön tai tehostetun perhetyön keinoin.

– Myös me toimimme ohjaus- ja keskustelupainotteisesti, usein muutoksen aikaansaamiseksi. Tapaamme perheitä heidän kodeissaan, mutta teemme yhteistyötä myös erilaisten verkostojen kanssa. Joskus perheen kanssa voidaan tehdä esimerkiksi luontoretki. Retkelläkin harjoitellaan tavoitteen mukaisia asioita, esimerkiksi vanhemman ja lapsen yhteistyötä, Kurikassa perheohjaajana työskentelevä Tuomaala kuvailee.

Hän kiteyttää, että kaikissa perhetyön palveluissa olennaista on perheen voimaantuminen.
– Haluamme valaa uskoa, että hankalistakin tilanteista selvitään. Perheet kokevat tulevansa autetuiksi ja kuulluiksi, ei tarvitse pärjätä yksin.

Jokaisessa peheessä on jokin aarre. Se voi olla koti turvapaikkana tai toimiva vuorovaikutus perheenjäsenten välillä. Me perheiden parissa toimivat työntekijät olemme kuin aarteenetsijöitä – autamme perheitä löytämään omat vahvuutensa, pohtivat perheohjaaja Miia Tuomaala (vas.) ja perhetyöntekijä Hanna-Lea Kivisalo.

Arjen tukea asiointiin ja askareisiin

MS-tauti, liikunta- tai tukielinvamma, kehitysvamma, vammatuminen onnettomuudessa, autismin kirjo… Alina Rauhalan ja Mari Haaramon asiakkailla on hyvin vaihtelevia taustatilanteita. Yhteistä kuitenkin on tarve käytännön tukeen itsenäisen asumisen sujumiseksi.

– Meidän kotiin jalkautuva tukemme voi olla esimerkiksi asiointiapua, kuten Kelan hakemusten tai vaikkapa työpaikkahakemusten täyttöä yhdessä asiakkaan kanssa, Haaramo havainnollistaa.

– Tai vaikkapa kauppalistan laatimista, ruokakaupassa käyntiä sekä ruoan valmistusta yhdessä asiakkaan kanssa, Rauhala jatkaa.

Molemmat naiset työskentelevät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vammaispalveluissa, Arjen tuen tiimeissä. Kollegoita heillä on parisenkymmentä.
Arjen tukimuodot määräytyvät aina asiakkaan tarpeen ja tilanteen mukaisesti. Kotiin annettava tuki mahdollistaa asiakkaan itsenäisen asumisen omassa kodissa, mikä onkin Arjen tuen palvelun perusajatus.

Esimerkiksi lapsuudenkodistaan omilleen muuttanut nuori saattaa hyötyä yhdessä suunnitelluista päivä- ja viikko-ohjelmista: miten huolehdin omasta ja kotini puhtaudesta? Miten aikataulutan vuorokausirytmini sekä esimerkiksi päivätoiminnassa käynnin.
Hyvinvointialueella on noin 200 Arjen tuen asiakasta. Valtaosalla ohjaaja käy kerran viikossa. Tyypillinen aika käynnille on tunnista muutamaan tuntiin.

– Tuen alkuvaiheessa tarvetta voi olla enemmän, myöhemmin saattaa riittää esimerkiksi säännöllinen puhelinkeskustelu. Tuen tavoitteet sovitaan aina yhdessä puolivuosittain.
Asiakkailta saatu palaute on hyvää. Ohjaajien käynnit ovat toivottuja ja odotettuja.

– Tässä työssä saa iloita asiakkaan kanssa onnistumisista, ja toisaalta auttaa hankalien asioiden kanssa eteenpäin. Tuen tuoma hyöty näkyy asiakkaan arjessa nopeasti, Rauhala ja Haaramo summaavat.

Vastaava asumisohjaaja Alina Rauhala (takana) ja asumisohjaaja Mari Haaramo työskentelevät vammaispalveluiden Arjen tuen tiimeissä. – Tätä työtä tehdään omalla persoonalla, asiakasta tukien ja tsempaten.

Kotiutumisen tuen tiimi ikäihmisen apuna

Asiakkaan hoitoa, toimintakyvyn vahvistamista ja avuntarpeen arviointia. Näin kuvailevat työtään kotiutumisen tuen tiimin Mari Ala-Mattinen, Jaana Ränkimies ja Kimmo Koivisto.

Kotiutumisen tuen tiimi tekee kotikäyntejä asiakkaiden luo. Monesti kyse on ikäihmisistä, joista on herännyt huoli. Käyntejä tehdään myös sote-keskuksen osastolta tai keskussairaalasta kotiutuneiden luo.

– Läheinen tai osaston kotiutushoitaja on ottanut yhteyttä ikäihmisten asiakasohjaukseen, jonka kanssa on sovittu arviointijaksosta. Tänä aikana moniammatillisesta tiimistämme käydään asiakkaan luona. Pyrimme selvittämään, mikä on juuri tämän ihmisen avuntarve. Havainnoimme arjen sujumista ja tuemme asiakasta päivittäisissä toiminnoissa sekä säännöllisen lääkehoidon toteuttamisessa. Myös haavanhoito kuuluu työhömme, sairaanhoitaja Mari Ala-Mattinen kiteyttää.

Asiakkaan luona seurataan muun muassa, miten ruokailut sujuvat.

– Onnistuuko kaupassakäynti ja ruoan valmistus itsenäisesti. Tulevathan ateriat syödyiksi ja määrätyt lääkkeet otetuiksi ajallaan, lähihoitaja Jaana Ränkimies havainnollistaa.

Monesti hyviä apuja löydetään tekemällä yhdessä asiakkaan kanssa pieniä muutoksia arkeen. Kyse voi olla vaikkapa lääkkeiden annosjakelun tai ateriapalvelun aloittamisesta.

– Arviointijaksolla tuetaan asiakkaan arjen toimintoja, toimintakyvyn kohentumista sekä vahvistetaan omatoimisuutta. Annamme ohjausta apuvälineiden, kuten esimerkiksi suihkutuolin sekä wc-istuimen tai sängynjalkojen korottajien käyttöön, fysioterapeutti Kimmo Koivisto kertoo.

Arviointijakson päättyessä asiakkaalle voidaan hakea esimerkiksi säännöllistä kotihoitoa, jos hyvinvointialueen kotihoidon kriteerit täyttyvät. Joskus arviointijakson jälkeen asiakas pärjää ilman palveluita.

Työn iloa kolmikolle tuo ennen kaikkea asiakkaiden elämänlaadun kohentuminen.
– Aiemmin toimintakyvyn laskun vuoksi hoidettavana ollut asiakas saattaa tulla myöhemmin hyvävointisena autolla vastaan. Sellaiset ovat hienoja hetkiä.

Jaana Ränkimies (vas.), Kimmo Koivisto ja Mari Ala-Mattinen työskentelevät Järvi-Pohjanmaalla kotiutumisen tuen tiimissä.
– Arvioimme, millaisin palveluin tai apukeinoin asiakkaan toimintakykyä voidaan parhaiten tukea.

Harjoituksissa otetaan tuntumaa erilaisiin alkusammutus-välineisiin. Osallistumaan pääsevät myös nuorimmat. Kurikassa nuorisotoimintaan voi tulla mukaan 2. luokalta alkaen.

Noin 500 eteläpohjalaista on mukana palokuntanuorisotyössä. Ilmainen harrastus opettaa lapsille ja nuorille hyödyllisiä kansalaistaitoja.

Torstai-illat ovat Kurikan paloasemalla täynnä toimintaa. Pihalla loimuavat korkeat liekit – jotka tosin päättäväisin ottein sammutetaan kerta toisensa jälkeen. Toisaalla treenataan sammutuspeitteen käyttöä ja etupihalla kokeneimmat huoltavat kalustoa. Aino-Maria Hautala, 15, ja Leevi Lehtola, 16, ovat kumpikin olleet mukana jo pitkään. Palokuntanuorisotoiminnasta on tullut vuosien varrella kiinteä osa arkea.

– Tämä on monipuolinen harrastus, jossa on paljon käytännön tekemistä. Tässä myös tapaa uusia ihmisiä, ja oppii tulemaan erilaistenkin ihmisten kanssa toimeen, nuoret summaavat.

Aino-Maria Hautalalle ja Leevi Lehtolalle perusselvitys, eli tyypillisen rakennuspalon sammutuksessa käytettävä kalusto, tehtävänjako sekä sammutusletkujen levittämistapa, on tuttua kauraa. Nuorisotoiminnassa harjoitellaan samoja taitoja, mitä oikeillakin hälytystehtävillä tarvitaan.

Monipuolista toimintaa

Kurikan palokuntanuorten viikko-ohjelmasta löytyykin niin tutustumista palokunnan ajoneuvoihin sekä erilaiseen sammutuskalustoon, ensiapua kuin sovellettuja savusukellus- ja pelastusharjoituksiakin. Tehtävät räätälöidään ikä- ja taitotason mukaisesti.

– Lisäksi ohjelmaan kuuluu yleisiä, ihan kaikille tärkeitä taitoja, kuten suunnistusta ja uintia, Kurikan nuoriso-osaston vastuuhenkilönä ja Etelä-Pohjanmaan nuorisotoiminnan koordinaattorina toimiva Reijo Alanko-Luopa kertoo.

Yhteiskunnallinen merkitys

Alanko-Luopa on itse ollut mukana ”pienen ikänsä”. Vuosikymmenten varrella on entisestään vahvistunut kokemus nuorisotoiminnan tärkeydestä.

– Olipa harrastus mikä tahansa, porukkaan kuuluminen ja yhdessä tekeminen on tärkeää. Ja jos nuorten parissa toimimalla voidaan estää yhdenkin nuoren syrjään jääminen, on sillä myös iso yhteiskunnallinen merkitys.

Samoilla linjoilla on myös Mikko Korpela. Hän on itsekin entinen palokuntanuori Kauhajoelta, nykyinen sopimuspalokuntalainen ja Pohjanmaan Pelastusalan Liiton nuorisotyötoimikunnan puheenjohtaja.

– Laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa, Korpela kiteyttää.
Palokuntanuorisotoiminta on Etelä-Pohjanmaalla kaikille avointa eikä ennakko-osaamista vaadita. Viikkokokoontumiset ovat maksuttomia, leireistä peritään pieni omavastuuosuus.

Sekä Korpela että Alanko-Luopa katsovat, että tarjoamalla matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuden, palokunnat kantavat oman kortensa yhteiseen kekoon nuorten hyväksi.

– Ja kyllähän nuorten joukosta kasvaa meille myös uusia sopimuspalokuntalaisia tai pelastajakoulutuksen käyneitä vakityöntekijöitä, jotka sitten aikanaan pitävät huolta turvallisuudestamme, Alanko-Luopa muistuttaa.

Vaikka palokuntanuorista voikin halutessaan ponnistaa monipuolisiin tehtäviin pelastusalalla, pääasia on hauska ja hyödyllinen yhdessä tekeminen.

Myös Aino-Maria Hautalalle ja Leevi Lehtolalle palokuntanuoret on ennen kaikkea harrastus.

– Toki nyt, kun täytin 16 vuotta, on ollut mahdollista päästä mukaan hälytysosaston harjoituksiin. Se on ollut tosi mielenkiintoista ja motivoivaa, Sedussa opiskeleva Lehtola kertoo.

Reijo Alanko-Luopa ja Mikko Korpela ovat itsekin aloittaneet pikkupoikina palokuntanuorissa. Hyvästä harrastuksesta on sukeutunut päätyö.

• Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä 24 palokuntanuoriso-osastoa.
• Mukana toiminnassa on nelisensataa lasta ja nuorta sekä satakunta ohjaajaa.
• 16 vuotta täytettyään palokuntanuori voi tulla mukaan hälytysosaston viikkoharjoituksiin.
• 18 vuotta täytettyään ja pelastustoiminnan peruskurssin suoritettuaan nuori voi osallistua myös hälytystehtäviin.

Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen laajenee Etelä-Pohjanmaalla. Uudesta toimintatavasta on hyviä kokemuksia Hyllykalliokodilla.

Seinäjokelainen Ritva Tuomaala on tyytyväinen Hyllykalliokodin asukas.

– Minulla on täällä niin kiva asunto! On iso ikkuna, makuuhuone ja suihkutilat, Tuomaala esittelee.

– Itse on saanut laittaa mieleisekseen, tuoda omat huonekalut, matot ja verhot.

Hyllykalliokoti on Etelä-Pohjanmaalla ensimmäinen uuden sosiaalihuoltolain kriteerien mukainen yhteisöllisen asumisen koti. Uuteen toimintamalliin talossa siirryttiin 1.9.2024.

Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen tarkoittaa hyvinvointialueen järjestämää asumispalvelua turvallisessa ja esteettömässä ympäristössä. Asukkailla on omat asunnot, ja käytössä on myös yhteiseen toimintaa soveltuvia tiloja.

Tuomaala asuu Hyllykalliokodilla nyt kolmatta vuotta. Tytär Katariina Toivola kertoo, että syyskuussa voimaantullut muutos on ollut myönteinen.

– Kyllä yhteistä tekemistä oli ennenkin, mutta nyt toiminta on aiempaa monipuolisempaa ja koordinoidumpaa. Viisi kertaa viikossa on toimintahetkiä, kuten musiikkia, askartelua, maalaamista, bingoa tai erilaisia vierailuja. Aulassa on aina viikko-ohjelma nähtävillä, Toivola kuvailee.

Katariina Toivola (takana) on tullut tapaamaan äitiään Ritva Tuomaalaa Hyllykalliokotiin. Molemmat ovat nykyiseen asumisjärjestelyyn tyytyväisiä. – Kyllä Katariina on minua monessa auttanut, siitä tyttärelle 10+, Tuomaala kiittää.

Kodikasta ja turvallista asumista

Yhteisillä ruokahetkillä ateriat maittavat. Toivola kertoo, että on rauhoittavaa tietää, että äidin perään kysellään, mikäli aterioita näyttäisi jäävän välistä.

Ritva Tuomaala puolestaan kertoo osallistuvansa yhteisiin hetkiin mielellään.

– Tässä talossa on aina seuraa. Ja huolto pelaa! hän tuumaa pilke silmäkulmassa.

Yhteisöllisessä asumisessa kukin asukas saa tarvitsemansa palvelut, esimerkiksi kotihoidon käynnit henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi asukkaat voivat halutessaan hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta vaikkapa siivousapua.

Koko maassa tavoitteena on, että yhteisölliseen asumiseen siirrytään yhä enenevissä määrin. Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialueen kehittämissuunnittelijat Suvi Tuomi ja Mervi Koskiniemi ovat mukana viemässä muutosta eteenpäin. He näkevät uudessa asumismuodossa valtavasti hyötyjä:

– Yhteisöllinen asuminen tarjoaa kodikkaan ja turvallisen ympäristön. Esimerkiksi täällä Hyllykalliokodilla ammattilaisia on paikalla päivisin kahdessa vuorossa. Mikäli äkillistä apua tarvitaan, henkilökunta on lähellä, Tuomi kertoo.

– Lisäksi se, että ympärillä on muita ihmisiä, vähentää yksinäisyyttä ja parantaa elämänlaatua.
Yhteisölliseen asumiseen kuuluu kiinteänä osana sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta.

– Yhteisöllisessä asumisessa tarjoamme talon omaa ohjelmaa, johon asukkaat pääsevät vaikuttamaan asukasraatien kautta. Tämän lisäksi rakennamme paikallista verkostoa muun muassa päiväkotien, koulujen ja yhdistysten kanssa, Mervi Koskiniemi kuvailee.

– Yksilöllinen hoiva, yhteisöllinen asuinympäristö ja sosiaalista kanssakäymistä. Näin kuvailevat uutta asumismuotoa kehittämissuunnittelijat Suvi Tuomi ja Mervi Koskiniemi.

Yhteisöllinen asuminen

• Asukkaina voi olla esimerkiksi iäkkäitä tai vammaisia henkilöitä.
• Edellyttää hyvinvointialueen tekemää palvelutarpeen arviointia ja päätöstä.
• Asukas tekee asunnosta vuokrasopimuksen.
• Tarvittavat muut sosiaalihuollon palvelut, esimerkiksi kotihoito tai lääkejakelu, järjestetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
• Yhteisöllisessä asumisessa järjestetään ohjattua sosiaalista toimintaa.

Saman katon alle siirtyy hyvinvointialueen palveluja lähes 20 eri toimipisteestä Seinäjoen alueelta.

Seinäjoen asemanseudulle nousseeseen uuteen perhekeskukseen muuttaa lasten ja perheen palveluita, kuten äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola, lastenneuvola, kasvatus- ja perheneuvola, lastensuojelu sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita. Uudessa osoitteessa on saatavilla myös hoitotarvikejakelu, aikuisten mielenterveyspalveluita, aikuisneuvola sekä terapiapalvelut, kuten puheterapia ja lasten fysio- ja toimintaterapia.

Tammikuussa 2025 tiloihin muuttavat ikäkeskus sekä muita sosiaalipalveluita. Suun terveydenhuolto siirtyy myös tiloihin vaiheittain tammikuussa.

Hyvinvointialue ohjeistaa asiakkaitaan ajanvarauksen yhteydessä, mihin toimipisteeseen varattu aika on sovittu.

Uuteen perhekeskukseen pääsee kätevästi sekä julkisilla liikennevälineillä että omalla autolla. Bussilla saapuville kulku rakennukseen on suoraan katutasosta. Omalla autolla liikkuville pysäköintitilaa on Seiparkin uudessa P-Asema-nimisessä pysäköintitalossa, josta on kulkuyhteys perhekeskukseen.

Tiesitkö: 11.2.2025 vietetään Seinäjoen perhekeskuksen avointen ovien päivää.

Hanna Takalan ja Jukka Tepon ensimmäinen lapsi syntyi lokakuun lopulla. Pariskunta oli odottanut vauvaa tiiviisti yhdessä.

– Kuljin koko raskausajan Kortesjärveltä Seinäjoella töissä. Neuvolakäyntien suhteen se oli vähän haasteellista, mutta pääsääntöisesti käynnit onneksi saatiin soviteltua joko aamuun tai iltapäivään, sanoo Hanna Takala.

Tulevan isän läsnäolo neuvolakäynneillä ja muissa raskausajan seurannoissa on ollut molemmille tärkeää.

– Oma työni on onneksi mahdollistanut sen, että olen voinut olla mukana, Jukka Teppo kertoo.

Pariskunta toteaa yhdessä, että neuvolassa on tullut vastaan rauhoittavia, luottamusta herättäviä ammattilaisia.

– Kohtaaminen on tärkeää. Se, että ammattilainen kuuntelee ja kohtaa juuri meidät, antaa tietoa ja luo turvaa.

Ultrauksella tietoa vauvasta

Pari osallistui myös raskausajan ultraääniseulontoihin, joista kokemukset ovat hyvät.

– Ultraaminen on aika jännittäväkin kokemus ja omat ajatukseni lähtivät helposti laukalle siinä tilanteessa, Takala myöntää.

Ultrassa he kävivät usemmankin kerran, koska siron vauvan kasvua seurattiin.

– Toivoin aina, että kerrottaisiin selkeästi, mitä näkyy, ja onko kaikki hyvin. Ammattilaisilla on ollut kyllä silmää suhteeni. Olemme saaneet hyvin tietoa.

Luottavaisin mielin synnyttämään

Sairaalareissusta tuli odotettua pidempi, kun synnytys päädyttiin käynnistämään.

– Oli ihanaa, että Jukka sai olla niin paljon mukana, Takala kiittää ja jatkaa:

– Osastolla sattui olemaan tilaa, ja hoitajat lukivat tilannetta hienosti kun tarjosivat Jukalle mahdollisuutta yöpymiseen, vaikka vauva ei ollutkaan vielä syntynyt.

Synnytykseen pariskunta suhtautui luottavaisin mielin, eikä se etukäteen pelottanut, mutta toki vähän jännitti.

– Ajattelimme, että katsotaan, mitä tuleman pitää ja luotamme ammattilaisiin. Hanna Takala sai kätilön ehdottaman kivunlievityksen myötä levättyä synnytyksen loppuvaiheessa ja jaksoi hyvin loppuun asti. Myös tuleva isä kannusti empivää puolisoaan ottamaan tarjotun kivunlievityksen vastaan.

– Onneksi luotin heihin, se oli hyvä päätös, tuumaa Takala jälkikäteen.

Tutustumista vauvaan

Vauvan synnyttyä pieni perhe tutustui toisiinsa naistenosaston perhehuoneessa, jossa isä sai olla koko ajan mukana. Yhdessä opeteltiin vauvan hoitoa ja syöttämistä.

– Henkilökunta oli upeasti tukenamme ja saimme hyvää, meidän tilanteemme mukaista hoitoa. Paljon on juteltiin myös kaikesta muusta kuin vauvan hoidosta, tuoreet vanhemmat toteavat hymyillen.

– Nämä ihmiset ovat kyllä niin oikeassa paikassa työssään! Ja erityismaininta myös hoidossamme mukana olleille opiskelijoille. Heistä näki, että aivan oikean alan ovat hekin valinneet.

Hoitotyön ammattilaiset kertovat, mitä vauvamatkalla tapahtuu.

Susanna Laitamäki
kätilö-terveydenhoitaja
Seinäjoen äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola

MONI SOITTAA NEUVOLAAN melko pian raskauden varmistettua. Ensimmäinen käynti suunnitellaan noin yhdeksännelle raskausviikolle. Kaikki neuvolakäynnit tuntuvat olevan usein perheelle odotettu asia ja varsinkin ensimmäinen käynti voi olla jännittäväkin. Normaaliin raskauden seurantaan kuuluu kaksi lääkärintarkastusta, muuten käynnit ovat terveydenhoitajalla.

Ensikäynnillä katson sikiötä ultraäänellä varmistaakseni raskausviikot, että raskaus on kohdunsisäinen ja sikiöllä näkyy sydämen syke. Mikäli neuvolassa ei ole ultraäänilaitetta käytettävissä, sikiön sykettä voidaan kuunnella doppler-laitteella noin 9. raskausviikosta eteenpäin.

Joka käynnillä tarkistan äidin ja vauvan voinnin erilaisin mittauksin ja annan monipuolista raskausajan terveysneuvontaa. Puoliso on aina tervetullut mukaan neuvolakäynneille ja noin puolella käynneistä odottajalla onkin puoliso mukana. Raskausaikaan kuuluu myös perhevalmennusta odottaville perheille.

Vauvan synnyttyä teen vielä perheen luona kotikäynnin, jolloin tarkistetaan äidin toipuminen synnytyksestä, vauvan vointi, imetyksen sujuminen ja jutellaan synnytyskokemuksesta sekä suunnitellaan tulevaa raskauden ehkäisyä.

Tapaan äidin vielä jälkitarkastuksessa neuvolassa noin kahdeksan viikon kuluttua synnytyksestä.

Essi Ojanperä
kätilö
Seinäjoen keskussairaala

ULTRAÄÄNEEN tullaan 12 raskausviikon tietämissä. Tällöin katsotaan, että raskaus on kohdunsisäinen, tarkistetaan montako sikiötä kohdussa on ja että sikiön kehittyneisyys ja koko vastaavat raskausviikkoja. Mikäli odottaja osallistuu seulontoihin, mitataan sikiöltä myös niskaturvotus, joka voi kertoa esimerkiksi kromosomihäiriöstä. Rakenneultraääneen tullaan noin raskauden puolivälissä, 20–22 raskausviikoilla. Tällöin tarkistetaan muun muassa sikiön aivorakenteet, sydämen rakenteet, sisäelimiä ja istukan sijainti.

Usein ultraan tullaan hieman jännittynein mielin, mutta kiinnostuneina näkemään vauva. Kaikkia läsnä olevia huojentaa, kun voi kertoa, että tutkimuksessa ei havaittu poikkeavuuksia. Mikäli ultraäänessä havaitaan jotain lisätutkimuksia vaativaa, jatkotutkimuksiin tai lääkärin vastaanotolle ohjataan oikea-aikaisesti.

Työni on mukavaa ja sopivasti haastavaa.

Eeva-Maria Laakso
kätilö
Seinäjoen keskussairaala

ENSIMMÄISTÄ KERTAA SYNNYTTÄMÄÄN tulevat ovat ymmärrettävästi usein jännittyneitä. Uudelleensynnyttäjillä saattaa olla edellisen synnytyksen pohjalta ajatuksia, millaisia toiveita on tälle kerralle. Monella on lista toiveista ja pyrimme aina huomioimaan ne. Monet ovat avoimia synnytyksen kululle ja toivovat, että kätilö tarjoaa tarpeen mukaan esimerkiksi kivunlievitystä. Lääkäriä synnyttäjä ei välttämättä tapaa lainkaan, mikäli kaikki sujuu hyvin.

Talossa on kuitenkin koko ajan paikalla sekä synnytyslääkäri että anestesialääkäri, mikäli tulee äkillisen toimenpiteen tai esimerkiksi selkäpuudutuksen tarve.

Synnytysosastolla henkilökunnan tiimityö on hyvin tärkeässä roolissa. Kätilön tärkeimpiä ominaisuuksia on rauhallisena pysyminen vaihtelevista tilanteista huolimatta. Tarvittaessa pitää myös olla jämäkkä ja pystyä toimimaan nopeasti. Usein synnyttäjää ja puolisoa sekä tunnelmaa huomioimalla oppii aistimaan, millaista vuorovaikutusta he toivovat.

TARJOAMME SYNNYTTÄMÄÄN TULEVILLE tutustumiskierroksia tiloissamme aina torstaisin klo 14-15. Kierroksilla selviää, miten synnyttämään tullaan ja millaisissa tiloissa ollaan synnytyksen aikana ja myöhemmin vauvan kanssa. Vauvaa odottaville perheille tarjotaan myös Synnytysvoima-valmennusta. Ryhmässä ohjataan, mitä kotona voi tehdä synnytyksen alkuvaiheissa, synnytyksen vaiheet ja kivunlievitysmenetelmät synnytyksessä sekä miten tukihenkilö voi auttaa synnyttäjää. Valmennuksessa kerrotaan myös hoitopolusta synnytyksen jälkeen. Valmennusryhmä tekee myös kierroksen tiloissa.

SAIRAALASSA OLLAAN synnytyksen jälkeen keskimäärin kahdesta kolmeen päivään naistenosastolla. Tänä aikana keskitytään vauvan ja äidin synnytyksestä toipumiseen sekä imetyksen opettelemiseen. Olemme vauvamyönteinen sairaala, joka tarkoittaa, että henkilökunnalla on paljon osaamista imetyksen tukemiseen.

Osaston huoneet ovat kahden hengen huoneita, mutta perheillä on mahdollisuus toivoa myös perhehuonetta. Perhehuoneessa puoliso saa olla läsnä koko osastolla oloajan. Ongelmitta sujuneen raskausajan ja synnytyksen jälkeen on mahdollista toipua myös perhepesässä, jonne voi tulla mukaan myös vauvan vanhempi sisarus. Myös nopea kotiutuminen jo muutama tunti synnytyksen jälkeen on mahdollista, mikäli äidillä ja vauvalla on kaikki kunnossa.

Lastenlääkäri tarkistaa kaikki vastasyntyneet noin kahden vuorokauden iässä, jolloin myös nopeat kotiutujat tulevat uudelle käynnille sairaalaan.

Minna Nevala
terveydenhoitaja
Jalasjärven lastenneuvola

VAUVAN SYNNYTTYÄ tapaan perheen ensimmäistä kertaa kotikäynnillä perheen luona. Terveydenhoitaja on yleensä odotettu vieras perheessä, oman kodin rauhassa on mukava tutustua keskustellen. Kotikäynnillä esimerkiksi punnitaan vauva ja tutkitaan hänen vointinsa kokonaisuudessaan. Perheen kanssa keskustellaan paljon siitä, miten vauvan syöttäminen ja arki vauvan kanssa kotona sujuu ja tuetaan vanhemmuuteen kasvussa. Ensimmäisen vuoden aikana tapaan perhettä tiiviimmin. Neuvolassa käydään siihen saakka, että lapsi siirtyy kouluun. Neuvolavuosien aikana perhe tapaa myös lääkäriä neljä kertaa.

Vauvamyönteinen sairaala ja neuvola

SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA on ollut Vauvamyönteinen sairaala jo vuodesta 2017. Auditoidussa Vauvamyönteisessä sairaalassa henkilökunta on koulutettu tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla imetystä. Imetykseen liittyviä lukuja myös seurataan ja tilastoidaan.

Neuvoloissa tehdään paljon imetysohjaustyötä ja kaikilla vastaanottotyötä tekevillä terveydenhoitajilla on imetysohjaajan koulutus. Hyvinvointialueen myötä sairaalan lisäksi myös neuvolat lähtivät mukaan vauvamyönteisyystyöhön tarjoamalla henkilökunnalle lisäkoulutusta ja esimerkiksi yhtenäistämällä kirjallista ohjausmateriaalia.

Neuvoloiden vauvamyönteisyystyön myötä käynnistyi myös imetysneuvola. Sairaalassa on toiminut jo pitkään imetyspoliklinikka, jonne on voitu ohjata erilaisissa imetykseen liittyvissä ongelmissa. Tarvetta matalamman kynnyksen imetysohjaukselle lähempänä kotia on kuitenkin ollut enemmän kuin palvelua on pystytty tarjoamaan.

Viidellä hyvinvointialueen neuvoloissa työskentelevällä kätilöllä tai terveydenhoitajalla on nyt imetyskouluttajan lisäkoulutuksen myötä valmius auttaa haastavammissa imetysongelmissa.

Imetysneuvolapalvelua saa kolmena päivänä viikossa eri puolilla hyvinvointialuetta. Käynnit järjestetään joko neuvolassa tai perheen kotona.

Sairaalassa toimivalle imetyspoliklinikalle ohjataan erikoissairaanhoidon osaamista vaativissa imetysongelmissa, esimerkiksi kun kyseessä on sairas tai ennenaikainen vastasyntynyt.

OmaKanta

OMAKANTA-VERKKOPALVELUSSA on nyt katsottavissa terveystietojen lisäksi myös 28.10.2024 tai sen jälkeen kirjattuja sosiaalipalvelujen asiakastietoja.
▸ kanta.fi (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

13.4.2025

KEVÄÄLLÄ 2025 järjestetään samanaikaisesti alue- ja kuntavaalit. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen opas julkaistu Suomi.fi:ssä

KOKO VÄESTÖLLE suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fi-verkkopalvelussa. Opas kokoaa laajasti tietoa ja ohjeet häiriöihin ja kriiseihin varautumisesta. Oppaasta saa tietoa normaaliajan häiriöistä sekä kriisitilanteista.
▸ suomi.fi/varautuminen (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

“72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen varautumissuositus kotitalouksille.”

Työikäinen, oletko jo kuullut Työotteesta?

ETELÄ-POHJANMAALLA on käytössä julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä tehostava Työote-toimintamalli.

Työote-mallissa erikoissairaanhoidossa kirjoitetaan tietyissä diagnooseissa vain lyhyt sairauspoissaolo.

– Aiemmin keskussairaalasta kirjoitettiin monesti useiden viikkojen sairauspoissaolo esimerkiksi tekonivelleikkauksen jälkeen. Uudessa toimintamallissa arvio potilaan työkyvystä on nyt vahvemmin työterveyshuollossa. Siellä potilaan tilanne ja työympäristö tunnetaan parhaiten, palvelualuejohtaja Saku Leinonen hyvinvointialueen operatiivisista palveluista havainnollistaa.

– Useissa sairauksissa aikaisempi paluu töihin parantaa myös koko hoidon pysyvää lopputulosta, hän jatkaa.
Työterveyshuollossa potilas saa yksilöllisen arvion työhönpaluun edellytyksistä. Työterveyshuolto myös tukee toipumista aktiivisesti.

Etelä-Pohjanmaalla Työotteesta on hyviä kokemuksia esimerkiksi ortopedisten potilaiden hoidossa. Tavoitteena on laajentaa mallin käyttöä edelleen. Mallia levittää ja kehittää Työterveyslaitos yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.

Muutoksia CPAP-tarvikkeiden jakelussa

• Mikäli tilaat tarvikkeita vielä vuonna 2024, ole yhteydessä oman alueesi vastaanottopalveluihin tai uniapneahoitajaan.
• Mikäli tilaat tarvikkeita vuonna 2025, ole yhteydessä oman alueesi hoitotarvikejakeluun.
• Mikäli olet Resmedin automaattisen tarvikejakelun asiakas, niin muutoksia ei tule ja toimitukset jatkuvat ennallaan.
• Hoitotarvikejakelun ajantasaiset yhteystiedot ja tilaustavat: www.hyvaep.fi/hoitotarvikejakelu (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Ota e-lasku käyttöön

Osa hyvinvointialueen palveluista on asiakkaille maksuttomia, osasta peritään asiakasmaksu. Helpoin tapa vastaanottaa hyvinvointialueen laskuja on tehdä e-laskutilaus. Näin laskut saapuvat varmasti ja tietoturvallisesti perille omaan verkkopankkiin, jossa ne on kätevä maksaa aina ajallaan.

E-laskutilaus tehdään omassa verkkopankissa

E-laskutilauksen voi tehdä, vaikka vielä ei olisikaan saanut hyvinvointialueelta yhtään laskua. Tilaukseen tarvitset suomalaisen henkilötunnuksen. Tarkempia ohjeita e-laskutilauksen tekemiseen saa omasta pankista.

Suoramaksusopimus oman pankin konttorissa

Mikäli sinulla ei ole käytössäsi verkkopankkia, voit tehdä suoramaksusopimuksen. Tällöin pankki veloittaa automaattisesti laskun summan tililtäsi laskun eräpäivänä.

Laskuihin liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä numeroon 06 415 4108. Numerossa on käytössä takaisinsoittopalvelu.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue saa tämänhetkisen tiedon mukaan valtionrahoitusta ensi vuodelle 965 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat asiakasmaksut ja muut tuotot. Tällä summalla hyvinvointialueen tulee järjestää maakuntansa asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut.

Suomen hallituksen kehysriihen ratkaisut henkilöstömitoituksen pienentämisen ja hoitotakuun pidentämisen osalta eivät helpota hyvinvointialueiden taloustilannetta, sillä samassa yhteydessä rahoitusta leikataan sen mukaisesti, mitä näistä on arvioitu säästettävän.

Sinällään ikäihmisten asumispalveluiden henkilöstömitoituksen pienentäminen on tervetullutta henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Tosin tällainen soutaminen ja huopaaminen tässä asiassa hallituskausittain ei ole mitenkään eduksi sote-alan henkilöstön veto- ja pitovoiman kannalta. Koskaan ei pitäisi luvata sellaista, joka jo etukäteen tiedetään mahdottomaksi.

Hyvinvointialueiden ratkaistavaksi jää, miten ja missä palvelut tuotetaan. Palveluverkosta käydään vilkasta keskustelua niin meillä kuin muuallakin. Lopulta kyse on siitä, miten rahat saadaan riittämään.

Viime vuodelta hyvinvointialueemme toimintakulut olivat yli miljardin, joten rahoitus ei riitä – eikä tule tulevinakaan vuosina riittämään toiminnan pyörittämiseen nykyisellään.

Etelä-Pohjanmaalla laadittu uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma on välttämätöntä toteuttaa täysimääräisesti, eikä sekään tule riittämään. Tarvitaan myös uusia toimia ohjelmassa sovitun lisäksi. Helppoja päätöksiä ei ole luvassa. Talouden sopeuttaminen tulee jatkumaan myös seuraavalla valtuustokaudella.

Jos siis johonkin uuteen halutaan satsata, tulee jotain olemassa olevaa toimintaa supistaa tai tehostaa. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, kuten kunnilla on, joten toiminta on sopeutettava saatavaan rahoitukseen.

Valtion rahoituksella ja ohjauksella on huomattava merkitys hyvinvointialueiden toimintaan. Hyvinvointialueiden itsehallinto voidaankin nähdä hyvin rajallisena. Valtion ohjaus tulee vielä entisestään tiivistymään hyvinvointialueiden ohjausyksikön päästessä täyteen vauhtiin.

Vaikeat ratkaisut pitää pystyä tekemään itse. Mikäli hyvinvointialue ei saa talouttaan tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä, pallo mitä todennäköisemmin siirtyy valtiovarainministeriöön.

Sote-ammattilaisista on pulaa koko maassa. Jotta saamme sekä henkilöstön että rahat riittämään, kohdennamme ammattilaistemme työpanoksen siten, että mahdollisimman moni asiakas saa avun.

Hyvänä esimerkkinä tästä toimivat digitaaliset palvelut. On arvioitu, että chatissa hoitaja voi ottaa samassa ajassa vastaan kolminkertaisen määrän potilaita puhelinpalveluun verrattuna. Myös asiakas saa uudessa OmaEP digipalvelussa yhteyden ammattilaiseen parhaimmillaan sekunneissa.

Kellään ei liene epäilystä siitä, että painopisteen siirtäminen digiin on järkevää. Digitaalisiin palveluihin siirtyminen mahdollistaa osaltaan myös luopumisen ylimääräisistä sote-tiloista, joita Etelä-Pohjanmaalla riittää. Samalla hyvinvointialue voi säästää merkittävän summan vuokrakuluistaan.

Palvelut edellä -periaate on täysin yhteensopiva digitaalisten palvelujen lisäämisen kanssa. Lisäksi digitaaliset palvelut ovat tasapuolisemmin kaikkien eteläpohjalaisten saatavilla kuin mitkään sote-palvelut aikaisemmin.

Muutos ei kuitenkaan mahdollistu itsestään. Mitä suuremmat asiakasvirrat digiin halutaan, sitä enemmän se vaatii myös ammattilaisten työpanosta. Tämä tarkoittaa supistuksia totuttuihin kivijalkapalveluihin ja henkilöstön siirtymistä digiin.

Onnistuakseen digipalvelu vaatii taakseen ammattilaisen, mutta myös asiakkaan. Jos et vielä ole tarttunut digiin, niin nyt on tuhannen taalan paikka.

Tero Järvinen
hyvinvointialuejohtaja

Digitaalisten palveluiden ansiosta voi monia sosiaali- ja terveydenhuollon asioita hoitaa kotisohvalta. Palvelut ovat helppokäyttöisiä ja tasapuolisia kaikille, asuinkunnasta riippumatta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue tarjoaa asiakkailleen monipuolisia digitaalisia palveluita. Digipalveluissa asiakas voi muun muassa keskustella ammattilaisen kanssa chatissa, liittyä etävastaanotolle sekä varata, siirtää ja perua aikoja eri palveluihin. Digitaalisten palveluiden saatavuus vaihtelee vielä palvelu- ja kuntakohtaisesti, mutta palveluvalikoimaa laajennetaan jatkuvasti. Tavoitteena on helppokäyttöiset ja kaikille tasapuoliset digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinkunnasta riippumatta.

Keväällä 2024 julkaistu OmaEP digipalvelu on uusi asiointikanava, jossa voi hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita kätevästi paikasta riippumatta. Palvelu on käytettävissä sekä osoitteessa omaep.fi että puhelimeen ladattavana OmaEP-sovelluksena.

Chat-palveluista apua matalalla kynnyksellä

OmaEP:stä löytyy kattava valikoima chat-palveluita, joiden kautta ammattilaiseen saa yhteyden nopeasti. Jos jokin terveyteen liittyvä asia huolestuttaa, niin sairaanhoitajan vastaanotto ja hoidontarpeen arviointi onnistuu kätevästi chatissa. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata digilääkärin vastaanotolle. Sairaanhoitajan ja lääkärin chat palvelee myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden chatista saa apua matalalla kynnyksellä esimerkiksi ahdistukseen, masennukseen tai erilaisiin riippuvuusongelmiin. Digifysioterapeutit auttavat tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa. Neuvolan terveydenhoitajiin voi ottaa yhteyttä kaikissa perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolaan, äitiysneuvolaan ja lastenneuvolaan liittyvissä asioissa. Chatin kautta saa ohjausta ja neuvontaa myös perhekeskuksen palveluihin, aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin liittyen.

Kaikki chat-palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia, eikä niihin tarvitse lähetettä. Chat-palveluissa asioidaan pääosin vahvan tunnistautumisen kautta, mutta osa palveluista on saatavilla myös ilman tunnistautumista eli anonyymisti.

Sujuvaa asiointia mobiilisovelluksella

OmaEP:n voi ladata mobiilisovelluksena App Storesta ja Google Play-kaupasta. Mobiilisovellukseen ei tarvitse tunnistautua joka kerta pankkitunnuksilla, sillä sovellukseen voi asettaa kasvo- tai sormenjälkitunnistuksen tai pin-koodin. Chatissa asiointi on kätevää mobiilisovelluksen kautta, sillä aloitettu keskustelu pysyy auki, vaikka puhelin olisi lukittuna. Uusista chat-viesteistä tulee käyttäjälle ilmoitus.

Tällä hetkellä OmaEP:ssä voi chat-palveluiden lisäksi liittyä etävastaanotolle. Palveluvalikoima laajenee koko ajan ja syksyllä sen kautta voi varata aikoja moniin eri palveluihin, tarkastella omia ajanvaraustietoja sekä lähettää kiireettömiä viestejä ammattilaisille.

Aikojen varaaminen, siirtäminen ja peruminen digitaalisesti on mahdollista jo nyt useissa palveluissa. Lisätietoja ja linkit digitaalisiin palveluihin löytyvät osoitteesta www.hyvaep.fi/digitaaliset-palvelut

Asioitko toisen henkilön puolesta?

Voit asioida digitaalisissa palveluissa myös toisen henkilön puolesta. Voit asioida alle 12-vuotiaan lapsen puolesta kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa, jos olet lapsen virallinen huoltaja.

Toisen täysi-ikäisen henkilön puolesta asiointi onnistuu, jos henkilö on antanut Suomi.fi-valtuutuksen. Valtuutuksen voi antaa osoitteessa www.suomi.fi/valtuudet . Valtuutuksen voi antaa myös kaikissa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskuksissa.

Teksti Henna Niemi
Kuva Henri Rantala

Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kehitetään asukaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja kodikkuutta.

Eikö me kaikki yhyres tehdä. Näin lausahtaa Vilho Hautaluoma, Kauhajoella sijaitsevan Asuulikodin asukas.

Lähihoitaja Riitta Laine nyökkäilee vieressä. Päiviin mahtuu monenlaista yhteistä puuhaa: aamutoimissa avustamista, rauhallista rupattelua ja aina silloin tällöin myös kortinpeluuta. Säännöllinen hiustenleikkuu on kaksikon oma erityisjuttu.

Laine toimii Hautaluoman omahoitajana. Se tarkoittaa, että nimenomaan hän huolehtii muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisesta sekä hoitoneuvotteluista. Lisäksi omahoitajalle on varattu jokaiseen työvuorolistaan kiireetöntä yhdessäoloa omahoidettavansa kanssa.

– Omahoitaja tuntee oman asukkaansa parhaiten. Meillä on Vilhon kanssa hyvä yhteinen sävel. Monesti hän ehtii jo kysellä perääni ja sitten huikkaan vain, että ”moon täällä!” Laine juttele.

Yhteistä arkea ja juhlaa

Asuulikodissa on yhdessä tekemisen meininki. Jokaiselle päivälle on suunniteltu ohjelmaa, kuten vaikkapa bingon pelaamista tai karaokea. Hoitajat voivat hyödyntää työssään omia mielenkiinnon kohteitaan: yksi leipoo asukkaiden kanssa, toinen laulaa, kolmas askartelee.

Ulkoilemassa käydään asukkaiden voinnin mukaan. Yhdessä myös päätetään asioista. Asuulikodissa kokoontuu kerran kuukaudessa asukaskokous. Hautaluoma on ollut mukana niistä jokaisessa.

– Kyllä kaikkeen on tärkeä osallistua, mies tuumii.

Asuulikodin esihenkilönä toimiva Paula Laine kertoo, että asukaskokoukset muistuttavat hieman taloyhtiön kokouksia. Niissä kysellään aina kuulumisia ja palautetta sekä suunnitellaan yhteistä tekemistä, kuten vaikkapa juhlapäivien viettoa, kesän lättykestejä tai elonkorjuujuhlaa.

– Tässä keväällä yhdessä kokouksessa mielipiteet jakautuivat ja kokouksessa likipitäen äänestettiin. Aiemmin viime kesänä keskustelua käytiin siitä, syödäänkö yhdessä vohluja vai makkaraa. Lopuksi todettiin, että molempi parempi, Laine muistelee hymyssä suin.

Yhteydenpitoa läheisiin

Omahoitaja pitää sovitusti yhteyttä asukkaan läheisiin.

Vilho Hautaluoman sisar, Sinikka Hautaluoma kokee yhteydenpidon Asuulikotiin mutkattomana.

– Olen saanut tarvittaessa hyvin yhteyden niin Vilhoa hoitavaan lääkäriin, sairaanhoitajaan kuin omahoitajaankin. Lisäksi läheisille tulee kutsuja esimerkiksi yhteisiin juhliin. Tieto kulkee ja asiat on hoidettu hyvin.

– Veljen kanssa meillä on diili, että aina viikonloppuisin soitellaan. Olen vilpittömästi tyytyväinen, että hän saa asua Asuulikodissa.

Asukkaiden tahtiin

Paula Laine korostaa, että talossa eletään sen asukkaiden rauhallisessa rytmissä.

– He eivät asu meidän työpaikallamme, vaan kotonaan. Meidän työtämme on avustaa heitä täällä.

Asukkaiden tahtiin eläminen tarkoittaa, että aamuisin saa nukkua, jos nukuttaa.

– Kunhan lounaaseen mennessä on jalkeilla, Laine tarkentaa pilke silmäkulmassa.

Hautaluomaa ei päivisin väsytä.

– Minä nukun hyvin yöt.

Mieluummin hän istuskeleekin päivisin vakipaikallaan olohuoneessa ja seurailee talon elämää. Olohuoneessa voi myös makoilla sohvilla – olla kuin kotonaan.

Teksti Anna Lindholm
Kuva Marja Pihlaja

Toimiminen tukiperheenä on tuonut kahden aikuisen elämään rytmiä, touhua ja naurua.

Yhteensä 171 eteläpohjalaista toimii joko tukihenkilönä tai tukiperheenä lapselle tai nuorelle. Seinäjokelaiset Mireille ja Kari Yli-Jaskari ovat heistä kaksi.

–Omat lapset ovat jo aikuisia ja talo rupesi tyhjenemään. Mietin, että vielä sitä jaksaisi tehdä muutakin kuin maata sohvalla, Mireille ”Minttu” Yli-Jaskari muistelee hymyillen muutaman vuoden takaisia tapahtumia.

Puoliso Kari ”Emppu” Yli-Jaskari oli heti mukana, ja niin pariskunta ilmoittautui tukiperhekoulutukseen. Nyt he ovat toimineet tukiperheenä parin vuoden ajan. Kaksi kouluikäistä lasta viettää heillä pääsääntöisesti viikonlopun kerran kuussa, silloin tällöin tavataan myös arki-iltaisin.

Tavallista, turvallista arkea

Vakio-ohjelmaksi on muodostunut perjantai-iltainen uimahallikäynti. Muutenkin puuhataan tavallisia lapsiperheen asioita: ollaan pihalla, autetaan läksyissä, leikitään, tehdään ruokaa ja syödään yhdessä.

–Jokaiselle tukiperhetoiminnassa mukana olevalle lapselle on määritelty omat tavoitteet. Niihin pyrkimistä me omalta osaltamme tuemme, Minttu kertoo.

– Kuten aina perhe-elämässä, väliin tulee hetkiä, jolloin poljetaan jalkaa ja ollaan eri mieltä. Enemmän kuitenkin nauraa räkätetään yhdessä!

Molemminpuolista hyötyä

Yli-Jaskareille tukiperhetoiminta on tuonut iloa ja eloa tupaan.

–Tärkeintä on, että tämän kautta voimme auttaa toisia. Mutta kyllä mekin olemme olleet saamapuolella. Tuskin kahden aikuisen taloudessa muutoin tulisi syötyä näin säännöllisesti ja puuhattua aktiivisesti.

Tukiperhekoulutuksesta pariskunta kokee saaneensa hyvät eväät toimintaan mukaan lähtemiseksi. Tukiperheinä toimivien yhteiset tapaamiset muutaman kerran vuodessa ovat myös hyvä paikka verkostoitua.

–Ei tähän vaadita erikoisosaamista. Riittää, kun oma elämäntilanne on hyvä ja arjessa on aikaa ja tilaa lapsille.

Tarvetta tukiperheille ja -henkilöille

Etelä-Pohjanmaalla on jatkuvasti tarvetta uusille tukiperheille ja -henkilöille. Tälläkin hetkellä moni lapsi tai nuori odottaa luotettavaa aikuista tueksi elämäänsä.

Tukiperheeksi tai -henkilöksi voi ryhtyä turvallinen, tasaisessa elämäntilanteessa oleva aikuinen, yksin tai puolison kanssa.

Sosiaali- tai terveysalan koulutusta ei edellytetä.

Toiminnasta kiinnostuneille järjestetään koulutus. Koulutus ei vielä sido tai oikeuta tukiperheeksi tai -henkilöksi ryhtymiseen.

Tukiperheeksi tai -henkilöksi ryhtyviltä tarkistetaan rikosrekisteriote.

Lisätietoa tulevista koulutuksista sekä tukiperheenä ja -henkilönä toimimisesta: tukisuhdetoiminnan vastaava Henna Fränti henna.franti@hyvaep.fi tai puh. 040 774 8461.

Teksti Anna Lindholm
Kuva Marja Pihlaja

Ennusteet parantuneet, hoidot kehittyneet

Etelä-Pohjanmaalla noin 800 miestä ja 700 naista sai vuonna 2022 syöpädiagnoosin. Moni syöpä on nykyään mahdollista parantaa.

Arkinen aamupäivä hoitotilassa on rauhallinen. Aurinko pilkistelee ikkunasta.

– Moni on kysynyt, eikö työskentely syöpätautien poliklinikalla ole henkisesti kovin raskasta. Emme me koe niin. Työssämme on paljon valoa. Voimme auttaa ja olla potilaan rinnalla, pohtivat sairaanhoitajat Elina Kankaanpää ja Tiia Reinilä.

Kankaanpään ja Reinilän mukaan syöpään sairastuneiden hyvinvoinnista huolehditaan kokonaisvaltaisesti. Potilaskohtaamisissa korostuu kiitollisuus saadusta hoidosta, avusta ja tuesta.

Syöpälääkärin työ on kohtaamista

Samoilla linjoilla ovat myös poliklinikan onkologit, eli syöpätautien erikoislääkärit Timo Ala-Luhtala ja Jukka Tuominiemi:

– Ihmisillä on valtavia voimavaroja. Syöpädiagnoosin saatuaankin he elävät elämäänsä eteenpäin ja suunnittelevat vaikkapa tulevia matkoja. Se kannattelee.

Ala-Luhtala ja Tuominiemi korostavat, että iso osa työstä on kohtaamista.

– Diagnoosin saaneelle emme voi muuta kuin kertoa totuuden. Tarkkoja ennusteita ei voi kukaan antaa, Tuominiemi toteaa.

Elämänlaatu tärkeintä

Vaikka syöpätapausten määrät ovat kasvaneet, ennusteet ovat parantuneet. Lääkehoidot ovat kehittyneet, joten yhä useampi syöpäpotilaista parantuu. Hoidoilla voidaan myös saada lisää elinaikaa sekä parantaa elämänlaatua.

Nimenomaan elämänlaatu on se, jota Ala-Luhtala ja Tuominiemikin painottavat.

– Ikä ei ole este hoidoille. Silti on tärkeää punnita, missä kohdin hoidolla ei enää saavuteta potilaalle hyötyä, vaan ennemminkin sivuvaikutusten tuomaa haittaa.

Kerro läheiselle syövästä

Syövän hoito on koko maassa yhdenmukaista. Se tarkoittaa, että syövät todetaan ja niitä hoidetaan valtakunnallisin kriteerein.

Seinäjoen keskussairaalan syöpätautien poliklinikalla hoidetaan muun muassa rintasyöpiä, suolistosyöpiä sekä levinneitä syöpiä.

Omasta sairastumisesta voi joskus olla vaikeaa kertoa puolisolle tai lapsille. Silti se olisi ehdottoman tärkeää.

– Suosittelemme, että läheinen ihminen tulisi mukaan käynnille. Syöpä koskettaa perheenjäseniä eri tavoin.

Terveet elintavat on merkittävä keino pienentää syöpäsairauden riskiä. Pidä huolta riittävästä liikunnasta, unesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Älä tupakoi. Jos käytät alkoholia, muista kohtuus. Suojaa iho auringossa.

Seulontoihin osallistuminen kannattaa, sillä moni syöpä löytyy seulonnan kautta jo varhaisessa vaiheessa. Tietyille ikäryhmille kuuluvat rintasyöpäseulonta, kohdun kaulaosan syövän seulonta (papa-koe) sekä vuodesta 2022 lähtien suolistosyövän seulonta. Seulonnat ovat maksuttomia ja niihin kutsutaan henkilökohtaisesti.

HPV-rokote suojaa papilloomaviruksen aiheuttamilta syöviltä.

Matalan kynnyksen tukea Pohjanmaan Syöpäyhdistykseltä

Mitä nyt ja kuinka eteenpäin? Näin summaa kahta useimmin kysyttyä kysymystä sairaanhoitaja Katariina Toppari Pohjanmaan Syöpäyhdistykseltä.

– Matalan kynnyksen keskustelutuelle on selkeä tarve. Monet pohtivat omaa selviytymistään, jaksamistaan, hoitojen vaikutusta, toimeentuloaankin. Monia auttaa se, kun mieltä painavat huolet saa puhuttua ulos.

Topparin työnkuvaan kuuluu syöpään sairastuneiden sekä heidän läheistensä psykososiaalinen tuki ja neuvonta.

– Toimin koko maakunnan alueella. Toimistomme sijaitsee Seinäjoella Järjestötalolla, jossa otan asiakkaita vastaan joko yksin, yhdessä läheisen kanssa tai vaikkapa perheenä. Tarpeen mukaan teen myös kotikäyntejä.

Palvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Niihin ei tarvita lähetettä eikä keskusteluista tehdä kirjauksia potilastietojärjestelmään. Työntekijät ovat koulutettuja ammattilaisia, joilla on vaitiolovelvollisuus.

– Joskus sairaudesta on helpompi jutella jonkun ulkopuolisen kanssa. Jo se helpottaa, kun tietää, että on joku, jolle voi soittaa, jolta voi kysyä ja jonka luokse voi tulla, Toppari kiteyttää.

Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi Pohjanmaan Syöpäyhdistyksellä on myös kurssi- ja vertaistukitoimintaa. Yhdistys toimii Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla.

Lisätietoa www.pohjanmaansyopayhdistys.fi

Yleisimmät syövät suomalaisilla

• eturauhassyöpä (miehillä)
• rintasyöpä (naisilla)
• paksu-peräsuolisyöpä
• keuhkosyöpä

Lähde: Suomen Syöpärekisteri

Teksti Anna Lindholm
Kuva Marja Pihlaja

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella toimii neljä erilaista asiakasohjauspalvelua. Asiakasohjauksessa saat neuvontaa ja ohjausta tilanteesi ratkaisemiseksi tai ohjeita tarvittaviin palveluihin hakeutumisessa. Yhteystiedot löydät edelliseltä aukeamalta.

Janina Salo, asiakasohjaaja, Työikäisten asiakasohjaus

Työikäisten asiakasohjaukseen voit ottaa yhteyttä, jos tarvitset aikuissosiaalityön palveluihin tai elämäntilanteeseesi liittyvää yleistä tai yksityiskohtaisempaa neuvontaa ja ohjausta. Asiakasohjaaja kartoittaa tilannettasi varmistaakseen sinulle palveluntarvettasi vastaavat palvelut tai tarvittaessa jatko-ohjaa sopivien palveluiden luokse.

Tuen tarpeesi voivat liittyä esimerkiksi arjessa selviytymiseen, vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, työllistymiseen, lähisuhdeväkivaltaan tai asumiseen. Voit myös kysyä neuvoa, mikäli sinulla on huoli läheisestäsi tai toisesta täysi-ikäisestä henkilöstä.

Riikka Kostet, asiakasohjaaja, Perhekeskuksen asiakasohjaus

Perhekeskuksen asiakasohjaukseen voit olla yhteydessä liittyen huolenaiheisiin tai kysymyksiin lapsen, nuoren tai perheen asioissa. Asiasi voi koskea niin alueesi hyvinvointia tukevia perheiden palveluita, palveluihin ohjautumista kuin vaikkapa erilaisia arjen haasteita tai kasvatuskysymyksiä.

Me asiakasohjauksessa neuvomme sekä autamme tarpeenmukaisiin palveluihin hakeutumisessa, jotta perheesi tai perheenjäsenesi saa ajoissa asianmukaista tukea. Myös perheen tai perheenjäsenen läheisenä tai ammattilaisena voit olla meihin yhteydessä. Asioiminen onnistuu myös anonyymisti.

Ota rohkeasti, matalalla kynnyksellä yhteyttä, jos jokin asia mietityttää. Me lupaamme edistää asiaa kolmen arkipäivän kuluessa – useimmiten asia eteneekin jo saman päivän aikana.

Sari Palomäki, asiakasohjaaja, Vammaispalvelun asiakasohjaus

Vammaispalvelun asiakasohjaukseen voit ottaa yhteyttä, kun tarvitset neuvoa ja ohjausta erilaisissa vammaispalvelun palvelutarpeissa. Yhteyttä voivat ottaa kuntalaiset ja heidän läheiset, viranomaiset, yhteistyötahot ja palveluntuottajat.

Tuen ja ohjauksen tarve voi liittyä esimerkiksi henkilökohtaiseen apuun, vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin, kehitysvammapalveluihin ja asunnon muutostöihin. Yhteydenottaja saa yksilökohtaista asiakasohjausta ja tilanteen ensiarviointia.

Jonna Haapa-Aho, asiakasohjaaja, Ikäihmisten asiakasohjaus

Ole yhteydessä ikäihmisten asiakasohjausyksiköiden neuvontaan ja ohjaukseen, jos olet huolissasi omasta tai läheisesi kotona pärjäämisestä tai tarvitset tietoa kotona asumista tukevista palveluista tai etuuksista. Asiakasohjaajilta saat tietoa ja tarvittaessa tukea palveluihin liittyen.

Neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin avulla sinulle varmistetaan tarvittavien palveluiden oikea-aikainen saatavuus. Tarvittaessa sinulle järjestetään palvelutarpeen arviointi ja siihen perustuvat tarpeen mukaiset palvelut.

Ikäihmisten asiakasohjauksesta saat tietoa, ohjausta ja neuvontaa muun muassa hyvinvointisi edistämisestä, omaishoidosta, tukipalveluista, kotihoidosta, päivätoiminnasta ja asumispalveluista.

Meiltä saat tietoa niin hyvinvointialueen kuin yksityisten palveluntuottajienkin tuottamista palveluista ja alueella liikkuvasta asiointi- tai palveluliikenteestä. Asiakkaat voivat myös itsenäisesti hakeutua yksityisten tuottamiin palveluihin.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella otettiin viime talvena käyttöön suun terveydenhuollon palveluseteli. Palveluseteliä on kolme erilaista: lohkeaman hoito, päivystyksen jatkohoito ja suuhygienistin anti-infektiivinen hoito, eli pääsääntöisesti hammaskiven poisto.

– Palvelusetelit ovat ottaneet hyvin tuulta alleen, ja seteleitä on mukavasti asiakkaille myönnetty.  Palvelusetelillä pääsee todennäköisesti hoitoon nopeammin kuin hyvinvointialueen omassa palvelussa, johtava ylihammaslääkäri Marko Korhonen toteaa.

Lohkeamapalveluseteli voidaan myöntää ajanvarauksessa hoidon tarpeen arvion perusteella. Sen sijaan kahteen muuhun palveluseteliin asiakas tarvitsee aina hammaslääkärikäynnin tai -käyntejä hyvinvointialueen hammashoitolassa.

Palvelusetelin summa riippuu tehtävistä toimenpiteistä. Asiakas voi itse vertailla hintoja ja valita hyväksytyistä palveluntuottajista mieleisensä. Toimenpiteen jälkeen asiakas maksaa palveluntuottajalle toimenpiteen ja setelin erotuksen. Tämä omavastuuosuus ei kerrytä maksukattoa.

Hyvinvointialue on hyväksynyt useita yksityisiä palveluntuottajia yhteistyökumppaniksi palveluseteliin. Tällä hetkellä palveluntuottajia on Seinäjoella, Ilmajoella ja Lapualla.

Asiakkaille palveluseteleitä myönnetään kaikissa hyvinvointialueen sote-keskuksissa. Asiasta voi tiedustella suun terveydenhuollon ajanvarausnumeroista. (Yhteystiedot s. 12–13)

– Palvelusetelistä voi toki kieltäytyä, jolloin hoito jatkuu hyvinvointialueen omana palveluna. Toivomme toki, että asukkaat tarttuisivat innokkaasti tähän uuteen mahdollisuuteen, Korhonen kannustaa.

Auto ojassa. Mitä on tapahtunut?

Tiellä liikkuessa voi sattua monenlaista. Jos tulet onnettomuuspaikalle ensimmäisenä, tärkeintä on pysähtyä.

Pysäköi tien reunaan. Jätä oma ajoneuvosi riittävän etäälle, jotta tilaa jää tarvittaessa pelastusajoneuvoille. Laita hätävilkut päälle. Tiedäthän, mistä käyttämäsi auton varoituskolmio löytyy? Huomioliivi on tärkeä varuste. Sateella ja pimeällä näkyvyys voi olla todella heikko.

Mene onnettomuuspaikalle ja tarkista, mitä on tapahtunut.

Havainnoi tilannetta: Onko osallisena suojaamaton mopo, kevytrakenteinen mopoauto, henkilöauto, pakettiauto tai raskasta kalustoa? Onko lastina vaarallisia aineita?

Jos tilanteessa tarvitaan apua, soita hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä tarvitsee mahdollisimman tarkan tilannekuvan, jotta pystyy hälyttämään oikean avun ja tarvittavat resurssit paikalle.

Tiedätkö, missä olet? Mitä tietä ajat? Minkä kylän ohitit viimeksi, kuinka kauan sitten? 112-sovellus on erinomainen apu paikantamiseen.

Vaikka autoja olisi jo pysähtynyt paikalle, kannattaa käydä kysymässä, voiko vielä auttaa. Sinä voit esimerkiksi olla ainoa ensiapukurssin käynyt.

Mikäli auttajia on useampia, tehkää työnjakoa. Yksi on puhelimessa hätäkeskuksen kanssa, osa auttaa loukkaantuneita, yksi estää lisävahinkoja varoittamalla muuta liikennettä.

Tarvittaessa anna hätäensiapua ja suorita alkusammutusta. Hätäkeskus auttaa sinua puhelimitse.

Mikäli tilanteessa on palava ajoneuvo, yritä saada ihmiset pois autosta. Matkailuautoissa ja -vaunuissa on yleensä käsisammutin, samoin raskaan kaluston ajoneuvoissa.

Onko onnettomuusajoneuvoissa rikkoutuneita ikkunoita? Onko joku kyydissä olleista voinut lentää ulos?

Mikäli auton lähellä makaa tajuton henkilö, siirrä hänet kylkiasentoon. Varmista hengityksen kulku ilmateiden avaamisen jälkeen tunnustelemalla tuntuuko ilmavirta ja liikkuuko rintakehä.

Merkittävä osa auto-onnettomuudessa menehtyvistä ihmisistä kuolee tukehtumiseen. Jos autossa istuva henkilö menee tajuttomaksi, hänen päänsä retkahtaa alas ja kieli painuu nieluun.  Avaa ilmatiet nostamalla loukkaantuneen leukaa eteen ja vie päätä taaksepäin, selkänojaa vasten.

Jos potilas ei hengitä ilmateiden avaamisen jälkeen, aloita paineluelvytys hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Tätä varten siirrä henkilö tasaiselle alustalle.

Varmista, että onnettomuusauto ei lähde liikkeelle odottamattomasti. Sähköauto voi olla käynnissä, vaikka käyntiääntä ei kuuluisi. Onko kuskilla jalka kaasu- tai jarrupolkimella? Vaihda vaihde P:lle ja laita käsijarru päälle.

Muista: Sinun toimintasi voi pelastaa ihmishenkiä!

Ohjeet onnettomuustilanteiden varalle antoivat pelastuspäällikkö Keijo Kangastie ja ensihoitaja Ilkka Suksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

Teksti Anna Lindholm
Kuva Mikko Salmenkangas

Kriisiryhmät tarjoavat tukea, kun perhettä tai ystäväporukkaa on kohdannut akuutti kriisi.

Kuka tahansa voi kohdata elämässään kriisin. Sen voi aiheuttaa läheisen ihmisen äkillinen kuolema, itsemurha, väkivallanteko, onnettomuus tai läheltä piti -tilanne.

– Kriisi on ihmisen normaali reaktio epänormaaliin tapahtumaan, summaa depressiohoitaja Kristiina Huhtamäki.

Huhtamäki sekä terveyskeskuspsykologi Mikko Kujanpää toimivat koulutettuina ammattilaisina Etelä-Pohjanmaan kriisiryhmissä.

Kriisiryhmät eri puolilla maakuntaa tarjoavat tukea ja keskusteluapua, kun esimerkiksi perhettä, työyhteisöä tai ystäväporukkaa on kohdannut kriisi.

– Ohjattuja kriisikeskusteluja järjestetään aina, kun ne henkilöt, keitä tapaus koskettaa, kokevat tarvetta yhteiselle asian läpikäynnille, Kujanpää kertoo.

– Monesti ryhmässä nousee esiin asioita ja tunteita, joita muuten ei olisi tullut ilmaisseeksi. Perheenjäsenet saavat tukea toisistaan.

Pääsääntöisesti kuntalaiset saavat tiedon kriisiryhmästä sosiaali- ja kriisipäivystyksen kautta.

Keskustelu järjestetään tavallisimmin joitakin vuorokausia tapahtuneen jälkeen, kun terävin shokkivaihe on taittunut.

Kriisikeskustelu voidaan järjestää myös hiljattain sattuneen tapahtuman vuoksi, mikäli asia on jäänyt painamaan. Näissä tapauksissa kuntalaiset voivat itse ottaa yhteyttä suoraan sosiaali- ja kriisipäivystyksen numeroon 044 470 0444.

Yleensä kriisikeskustelussa on mukana kolmesta kymmeneen henkilöä sekä kaksi ammattilaista. Keskustelukertoja tarjotaan aina vähintään kahta.

– Osallistujat voivat luottaa siihen, että meillä ammattilaisilla on vaitiolovelvollisuus. Kriisikeskusteluista ei tehdä kirjauksia potilas- tai asiakastietojärjestelmiin eikä tapaamisista jää merkintöjä mihinkään. Palvelu on aina maksutonta, Huhtamäki korostaa.

Kriisikeskustelut toteutetaan ryhmämuotoisina.

Yksilöllisen keskusteluavun piiriin voi hakeutua joko sote-keskuksiin, omaan työterveyshuoltoon tai kolmannen sektorin palveluihin.

Teksti & kuva Anna Lindholm

Erilaisista taustoista tulevat työntekijät ovat rikkaus sekä asiakkaille että kollegoille. Kun kielitaito on kunnossa, niin kaikesta muusta selviää.

Vera Garbali työskentelee sairaanhoitajana Ilmajoen akuuttiyksikössä, tuttavallisemmin vuodeosastolla. Akuuttiyksikössä hoidetaan lyhytaikaista hoitoa tarvitsevia potilaita, joita saapuu osastolle pääasiassa kiirevastaanotoilta, päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta.

Moldovasta kotoisin oleva Garbali muutti perheensä kanssa Suomeen 25 vuotta sitten miehensä työn perässä. Seitsenlapsisen perheen äiti aloitti vuonna 2019 sairaanhoitajaopinnot, sillä alalla on hyvä työllisyystilanne. Sosiaalisena ihmisenä hän nauttii myös siitä, että sairaanhoitajan työ on ihmisläheistä.

Garbalin mukaan hänet on otettu hyvin vastaan Ilmajoella.

– Joskus harvoin joku potilas saattaa todeta, että ”et ole Suomesta kotoisin”, ja kysyy taustastani. Yleisesti ottaen kaikki suhtautuvat minuun todella hyvin, ja työporukka täällä on loistava.

Kielitaito pohjana koulutukselle

Lähihoitajana samalla osastolla työskentelevä, Virosta kotoisin oleva Anu Niemi-Nikkola, muutti Suomeen mentyään naimisiin eteläpohjalaisen miehen kanssa. Hän opiskeli ensin ahkerasti suomen kieltä ja aloitti vuonna 2003 lähihoitajan opinnot. Koulutukseen hakeutuminen oli helppoa, kun kielivalmiudet olivat hyvät.

Lähihoitajana työskennellessään hän on kohdannut jonkin verran uteliaisuutta taustaansa kohtaan.

– Koskaan en ole kokenut minkäänlaista rasismia, Niemi-Nikkola vakuuttaa.

Työssään häntä motivoi se, miten pienten asioiden ja onnistumisten kautta näkee oman työnsä tuloksen.

Elämä Virossa oli hyvin erilaista kuin Suomessa, ja pieniä yhteentörmäyksiä on tullut matkan varrella vastaan.

– Hyvien työkavereiden ja ystävien tuella olen vuosien aikana kuitenkin oppinut ymmärtämään paremmin suomalaista ja eteläpohjalaista elämänmenoa.

Persoonallisia vahvuuksia

Ilmajoen akuuttiyksikön osastonhoitaja Anne Vuorenmaa nimeää kielitaidon ratkaisevana tekijänä ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden sopeutumisessa. Kun kielitaito on riittävää, niin kaikesta muusta perehdyttämiseen liittyvästä selviää.

– Suomen kieli ei ole kaikista helpoin oppia, mutta tietyn tasoinen osaaminen täytyy olla ihan potilasturvallisuudenkin vuoksi, hän muistuttaa.

Jokainen työntekijä, oli hän sitten syntyperäinen suomalainen tai ulkomaalaistaustainen, tuo rikkautta työyhteisöön olemalla oma persoonansa. Hoitotyössä on harvoin asioita, jotka voisi tehdä vain yhdellä tavalla oikein.

– Ihmisten erilaiset lähtökohdat tuovat monipuolisuutta ja mielenkiintoisuutta työhön, Vuorenmaa summaa.

Kansainvälistä yhteistyötä

• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käynnissä hanke, jossa 24 vietnamilaista hoitajaa aloittaa oppisopimusopiskelun kautta työt hyvinvointialueella loppukesästä. Hoitajat tulevat työskentelemään ikäpalveluissa Kauhajoella, Ylistarossa, Lapualla sekä Kauhavalla. Hyvinvointialueen yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat GreenFiVi Ltd. sekä Sedu Education Oy.
• Hyvinvointialue on solminut keväällä 2024 yhteistyösopimukset Riikan, Tarton ja Vilnan suomalaisten lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Yhteistyö sujuvoittaa Baltiassa opiskelevien suomalaisten hakeutumista harjoittelujaksoille Etelä-Pohjanmaalle.
• SeAMKilla on käynnissä Top up -koulutus, jossa EU- ja ETA-maiden ulkopuolella valmistuneita sairaanhoitajia koulutetaan EU/ETA-direktiivien mukaiseen sairaanhoitajatutkintoon. Top up -ohjelmasta on keväällä 2024 valmistunut 22 filippiiniläistä sairaanhoitajaa, seuraava ryhmä aloittaa syksyllä 2024. Top up -koulutus toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa.
• Lisäksi SeAMKilla on kansainvälisiä Nursing-ryhmiä ja Sedulla Practical Nurse -ryhmä. Näiden ryhmien opiskelijat käyvät hyvinvointialueella työssäoppimisjaksoilla.

Meillä töissä

Lue lisää työntekijätarinoita verkkosivuiltamme www.hyvaep.fi/tyontekijatarinat

Teksti Henna Niemi
Kuva Marja Pihlaja

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue saa noin 90 prosenttia tuloistaan valtionrahoituksena. Tämä summa antaa raamit palvelujen järjestämiselle.

Hyvinvointialueet koko maassa joutuvat sopeuttamaan toimintaansa valtionrahoituksen mukaiseksi. Rahoituksen kokonaispotti riippuu muun muassa alueen väestömäärästä sekä väestön sairastavuudesta. Jos väestö vähenee, samalla pienenee myös valtionrahoitus.

Myös Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointialueen kulut ovat tuottoja suuremmat. Vaikka valtionrahoitus tulevina vuosina nousee, ei se riitä kattamaan hyvinvointialueen kuluja. Ensimmäisenä toimintavuonna hyvinvointialueen toimintakulut olivat 1 077 873 197 €.

Alijäämät katettava 2026

Jos hyvinvointialueen tilinpäätöksessä on kertynyttä alijäämää, se on katettava kolmen vuoden aikana tilinpäätöshetkestä laskettuna.

Alijäämät tulee kattaa ylijäämäisillä tilikausilla. Jos alijäämää ei ole katettu lain mukaisessa aikataulussa, alue voi joutua arviointimenettelyyn.

Vuodelta 2023 hyvinvointialue teki 45 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen. Tämänhetkisen ennusteen mukaan vuoden 2024 tilinpäätös tulee näyttämään 26 miljoonaa euroa alijäämää. Etelä-Pohjanmaallakin tämän eteen pitää tehdä hartiavoimin töitä.

Palvelut muuttuvat

Hyvinvointialueella on hyväksytty Uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma. Ohjelman mukaisesti esimerkiksi kehitetään digipalveluita sekä tarkastellaan toimipisteiden määrää ja palvelujen tuottamistapoja.

Kevään kehysriihessä Suomen hallitus teki linjauksia vuodelle 2025, muun muassa hoitotakuun toteutuksesta sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksesta. Vaikka nämä toimet saattavat helpottaa hyvinvointialueen toiminnan järjestämistä, niillä on myös rahoitusta pienentävä vaikutus.

Kevään 2024 julkisen talouden suunnitelman mukaiset toimenpiteet pienentävät kaikkien hyvinvointialueiden yhteistä rahoituspottia 336 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Teksti Anna Lindholm