Lähisuhdeväkivalta

Mitä lähisuhdeväkivalta on?

Lähisuhdeväkivallaksi kutsutaan väkivaltaa, jonka tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta on kattokäsite, jonka alle lukeutuu perheväkivallan, parisuhdeväkivallan ja seurusteluväkivallan käsitteet. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua esimerkiksi henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, omaishoidettavaan, sisarukseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen.

Väkivaltaa voi olla monenlaista ja sen seuraukset ovat aina yksilöllisiä. Väkivallan muotoja ei voi asettaa vakavuusjärjestykseen, väkivalta on aina vakavasti otettava asia ja sen seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Väkivalta ei lopu itsestään – usein se ajan mittaan raaistuu.

Ihmissuhteissa tulee aina konflikteja ja riitely kuuluu elämään, mutta väkivalta ei. Jos olet huolissasi omasta turvallisuudestasi, toisen käytös huolestuttaa tai olette jo ajautuneet väkivallan kierteeseen, apua on saatavilla.

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut auttavat niin väkivallan kokijoita, tekijöitä kuin näkijöitäkin. Väkivalta vaikuttaa koko perheeseen, erityisen paljon lapsiin. Katkaise väkivallan kierteet ja hae apua. Voit ottaa väkivallan puheeksi missä vain hyvinvointialueen sosiaali- tai terveyspalvelussa tai chatissa. Voit myös hakeutua itse järjestötoimijoiden tuottamiin väkivaltapalveluihin, joiden yhteystiedot löydät tältä sivustolta.

Katso linkistä YouTube-video “Riko Hiljaisuus”. 

 

Lapsiin kohdistuva väkivalta

Lapsiin voi kohdistua väkivaltaa vanhempien tai muiden aikuisten tekoina tai laiminlyönteinä, jotka aiheuttavat lapselle vahinkoa. Lapset tai nuoret voivat olla myös keskenään väkivaltaisia toisiaan kohtaan. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan elämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n lasten oikeuksien sopimusta ja se on yhtä velvoittava kuin laki.

Lapseen voi kohdistua väkivaltaa samaan tapaan kuin aikuisiin sisältäen kaikki väkivallan muodot. Lisäksi lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa voi ilmetä esim. perustarpeiden laiminlyöntinä, vauvan ravisteluna tai kemiallisena väkivaltana (esimerkiksi sopimattomien lääkkeiden tai alkoholin antaminen lapselle).

Kuritusväkivalta on kielletty lailla Suomessa vuodesta 1984 alkaen. Kuritusväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, jolla aikuinen fyysisen tai henkisen väkivallan avulla pyrkii rankaisemaan tai säätelemään lapsen käyttäytymistä.

Kuritusväkivalta tarkoittaa esimerkiksi läpsimistä, tönimistä, repimistä, tukistamista, luunappien antamista, nipistämistä tai läimäyttämistä. Kuritusväkivalta voi olla harkittu ja usein ylisukupolvinen kasvatustapa.

Barnahus-hankkeessa tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Hanke toimii myös Etelä-Pohjanmaalla. Lue lisää Barnahus-hankkeesta täältä.

Noora Aarnio

Barnahus-hankkeen koordinaattori

Olenko väkivaltainen?

Väkivallan tekijäkään ei aina itse huomaa käyttäytyvänsä väkivaltaisesti. Väkivalta voi hiipiä suhteeseen vähitellen tai oma käytös saattaa esimerkiksi riidan aikana säikäyttää. Joskus omien tunteiden kanssa voi kokea haasteita, tunteita on hankala hallita ja vahvat tunnereaktiot alkavat aiheuttamaan muita vahingoittavaa käytöstä. Myös väkivallan tekijä kokee häpeää ja syyllisyyttä omasta käytöksestään ja siksi siitä puhuminen voi tuntua hankalalta.

Väkivaltaa käyttävällä on avain muutokseen – kun on valmis työskentelemään itsensä kanssa ja muuttamaan omaa käyttäytymistään, voivat kaikki läheiset paremmin. Apua voi hakea myös yhdessä kumppanin kanssa, jolloin kaikki väkivallan eri osapuolet saavat tuoda kokemuksensa esiin ja tulla kuulluksi kokemustensa kanssa. Tämän sivun lopussa on palveluita, joihin voitte hakeutua yksin tai yhdessä. Voit myös pyytää neuvoa chat-palvelusta, jos oma väkivaltainen käytös huolestuttaa.

Nettiturvakodista löydät testejä, esimerkiksi siihen, onko suhteessani väkivaltaa tai olenko itse käyttäytynyt väkivaltaisesti? Nettiturvakodista löydät myös apua tarjoavia palveluita.

Nettiturvakoti.fi

MARAK eli moniammatillinen riskinarviointikokous

Hyvinvointialueella toimii MARAK-työryhmä. MARAK tulee sanoista moniammatillinen riskinarviointikokous. MARAK-työryhmä ottaa vastaan lähisuhdeväkivallan kokijoita, tekee väkivallan uusiutumisen riskinarviointia sekä tarjoaa turvallisuutta parantavia toimenpiteitä.

Työryhmä koostuu hyvinvointialueen työntekijöistä, järjestötoimijoista sekä poliisista. Saat itse valita, ketä ammattilaisia toivot työryhmässä olevan läsnä. Työryhmässä saat käytännönläheisiä neuvoja siihen, mitä voit itse tehdä, että turvallisuutesi parantuu, sinulle tarjotaan tarvittavia palveluita ja sovitaan jatkosuunnitelmasta sekä seurannasta. Tarjottujen palveluiden vastaanottaminen on vapaaehtoista, mutta suotavaa. Ketään ei jätetä yksin. MARAK-työryhmästä saat lisätietoa väkivaltatyön koordinaattorilta, Meri Ala-Huikulta (meri.ala-huikku@hyvaep.fi, puh. 040 636 7209).

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä sekä väkivallan eri osapuolille laadittuja palvelupolkuja kehitetään hyvinvointialueella Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa vuosina 2023–2024.

Yhteystiedot

Meri Ala-Huikku

Väkivaltatyön koordinaattori

Yhteystiedot

Alueelliset palvelut

Valtakunnalliset palvelut

Löysitkö etsimäsi?
Kyllä
Ei
Kaipaan lisätietoa