Lastenneurologian yksikkö

Lastenneurologian sairaanhoitaja arvioi lapsen tai nuoren arjen toimintakykyä kotona, päivähoidossa tai koulussa yhdessä vanhempien kanssa. Sairaanhoitaja toimii lapsen tai nuoren ja hänen perheensä yhdyshenkilönä jakson ajan ja ohjaa, opettaa ja tukee vanhempia lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.

Lastenneurologi tai erikoistuva lääkäri tutkii lapsen jakson aikana. Tutkimus ei satu. Vastaanotolla käymme vanhempien kanssa myös läpi olennaisia esitietoja ja kehityksen sekä mahdollisten muiden neurologisten oireiden kulkua. Samalla asetamme alustavan tai varman diagnoosin. Sen mukaan teemme suunnitelman tarvittavista lääketieteellisitä tutkimuksista sekä annamme tietoa lapsen löydöksistä ja niiden merkityksestä. Tarvittaessa ohjaamme perheen perinnöllisyysneuvontaan. Kehitysarviojakson jälkeen laadimme kirjallisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman sekä muut tarvittavat todistukset. Lääkäri osallistuu tarvittaessa kotiutuskeskusteluun.

Neuropsykologi osallistuu lapsenne tutkimuksiin sekä kehitystä tukevien toimenpiteiden suunnitteluun. Neuropsykologiseen tutkimukseen sisältyy vanhempien haastattelu, erilaiset psykologiset testit lapselle sekä lapsen havainnointi. Tutkimuksessa selvitämme alle kouluikäisten sekä kouluiässä olevien lasten taidollisia valmiuksia kehityksen eri osa-alueilla. Näitä osa-alueita ovat muun muassa kielellinen kehitys, käden ja silmän yhteistyö, havaintotoiminnot, muisti ja oppimiskyky, tarkkaavaisuus ja oman toiminnan ohjaaminen. Neuropsykologi arvioi varhaisen kuntoutuksen tarvetta ja antaa suosituksia kouluratkaisuista, erityisopetuksen tarpeesta sekä neuropsykologisesta kuntoutuksesta.

Puheterapeutti tutkii lapsen puheen ja kielen kehittymistä sekä kielen kehittymisen taustalla olevia tekijöitä. Hän keskustelee vanhempien kanssa vuorovaikutusvalmiuksista sekä puheen ja kielen kehittymisen ongelmista. Puheterapeutti on asiantuntija, kun lapsi tarvitsee puhetta korvaavia tai täydentäviä ilmaisukeinoja tai kommunikaation apuvälineitä. Puheterapeutti auttaa myös silloin, kun lapsella on syömisvaikeuksia.

Sosiaalityöntekijä työskentelee vanhempien kanssa lapsen sairauteen, vammaan, kuntoutukseen ja hoitoon liittyvissä asioissa. Hän kertoo yhteiskunnan erilaisista auttamiskeinoista ja selvittelee lapsen ja perheen kuntoutussuunnitelmaa vastaavan sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelut. Sosiaalityöntekijä on tarvittaessa yhteydessä lapsen asioissa yhteistyöverkostoon ja erilaisten palvelujen järjestäjiin.

Fysioterapeutti arvioi lapsen liikunnallista kehitystä sekä mahdollista jatkofysioterapian ja apuvälineiden tarvetta. Hän keskustelee vanhempien kanssa lapsen mahdollisista liikunnallisista haasteista ja niiden vaikutuksista lapsen arkeen. Fysioterapeutti ohjaa vanhemmille keinoja, miten tukea lapsen liikunnallista kehitystä arjessa.

Toimintaterapeutti arvioi ensisijaisesti lapsen käsien käyttöön ja hahmottamiseen sekä oman toiminnan ohjailuun liittyviä perusvalmiuksia. Hän arvioi myös aistitiedon säätelyä ja käsittelyä. Toimintaterapeutti keskustelee vanhempien kanssa miten lapsen päivittäiset toiminnot ja leikki sujuvat ikätasoon nähden ja tarvittaessa antaa ohjausta. Hän suunnittelee ja valmistaa yksilöllisiä käsilastoja ja -tukia sekä arvioi pienapuvälineiden tarvetta omatoimisuuden ja osallistumisen tueksi.