P01 Synnytys­osasto

”Synnytysvoima kumpuaa sisältäsi. Se on naisen ikiaikainen voima, uskoa ja luottamusta omaan kehoosi ja kykyysi synnyttää. Synnytysvoima lisää rohkeutta antautua synnytyksen vietäväksi.”

Tervetuloa Synnytysvoima-valmennukseen! Oheisesta kalenterista löydät lähivalmennusten ajankohdan ja pystyt ilmoittautumaan. Lähivalmennukseen mahtuu kerralla kuusi paria. Ota ajankohta itsellesi ylös, vahvistusviestiä ei tule.

Ilmoittautuminen synnytysvalmennukseen tästä linkistä

Samansisältöiseen etävalmennukseen voit osallistua itsellesi sopivana aikana.

Teams-valmennukseen voit ilmoittautua sähköpostitse alta löytyvään osoitteeseen.

Ilmoittauduttuasi saat vastausviestinä teams-linkin. Mikäli sinulle herää kiireettömiä kysymyksiä valmennuksen jälkeen, voit lähettää niitä samaan sähköpostiosoitteeseen. Kysymyksiin vastataan virka-aikana, viivettä voi olla.

Synnytysvoima-valmennus
synnytys.epshp@hyvaep.fi

Mikäli et pääse valmennuksiin, videomme voivat auttaa sinua synnytykseen valmistautumisessa.

Tervetuloa Synnytysvoima-videovalmennukseen (youtube.com)

Synnytykseen valmistautuminen (youtube.com)

Rentoutusharjoitus (youtube.com)

Kivunlievitys kotona (youtube.com)

Kivunlievitys sairaalassa (youtube.com)

Synnytys (youtube.com)

Kultaiset ensihetket (youtube.com)

Vierihoito (youtube.com)

Synnytysvoima (youtube.com)

Tilojen esittely (youtube.com)

Synnyttäjällä on usein niin sanottuja ennakoivia supistuksia, jotka tulevat harvakseltaan tai loppuvat muutaman tunnin jälkeen. Niiden tarkoitus on pehmittää ja valmistaa kohdunsuuta alkavaan synnytykseen. Tällöin tärkeintä on levätä ja kerätä voimia sekä seurata rauhassa tilannetta.

Pääsääntöisesti synnyttämään lähdetään, kun supistuksia tulee noin viiden minuutin välein ja ne kestävät noin minuutin sekä voimistuvat hiljalleen. Kello ei kuitenkaan aina kerro totuutta synnytyksen käynnistymisestä, vaan synnyttämään lähdetään omien tuntemusten mukaan tai jos supistuskipu on niin kovaa, ettei sen kanssa kotona pärjää. Synnytyksen käynnistyminen on yksilöllistä ja samankin synnyttäjän kohdalla synnytykset ovat ainutkertaisia ja erilaisia.

Synnytyksen käynnistymistä odotellessa voit liikkua, syödä ja juoda normaalisti. Yleensä kevyet, nestemäiset ruuat maistuvat parhaiten (hedelmät, mehut, maitotuotteet). Kotona kannattaa levätä ja nukkua, jos vain pystyt.

Kotona pärjäämistä tukevat lääkkeettömät kivunlievitykset kuten lämmin suihku, erilaiset asennot ja lämmitetty kauratyyny. Seuraa supistusten väliaikoina vauvan liikkeitä sekä emättimestä tulevaa vuotoa ja ota tarvittaessa yhteyttä synnytysvastaanoton kätilöön.

Lähde sairaalaan viipymättä, jos synnytys käynnistyy varhaisilla raskausviikoilla, muuta poikkeavaa tapahtuu tai jos emättimestä tulee kuukautisvuodon tapaista tai runsaampaa kirkasta veristä vuotoa. Niukka vereslimainen tai rusehtava vuoto on usein merkki synnytyksen käynnistymisestä, tällöin voit rauhassa seurata tilannetta.

Lapsivesi on yleensä kirkasta ja juoksevaa. Lapsivettä voi tulla ennen synnytystä joko runsaasti tai niukasti. Jos lapsivetesi menee tai mietit, onko sinulta mahdollisesti tullut lapsivettä, ota heti yhteyttä synnytyssaliin tilanteen arvioimiseksi.

Tarvittaessa voit aina soittaa synnytysvastaanoton kätilöille: 06 415 4726

Tukihenkilö mukana synnytyksessä

Synnyttämään tuleva perhe itse päättää, kuka tulee mukaan synnytykseen. Useimmiten tukihenkilönä on synnyttäjän puoliso, mutta se voi olla myös joku muu läheinen ihminen. Synnytyksessä mukana oleva puoliso ei ole pelkkä tukihenkilö synnyttäjälle, vaan pari yhdessä synnyttää perheen lasta. Lapsen syntymän kokeminen lujittaa vanhempien välistä suhdetta ja vaikuttaa edullisesti vanhempien ja lapsen tunnesiteen kehittymiseen.

Tukihenkilön rooli synnytyksen aikana on olla äidille henkisenä tukena, rohkaisijana ja seuralaisena. Tukihenkilö voi helpottaa äidin oloa myös esimerkiksi hieromalla synnyttävän äidin selkää tai toimimalla muuten tämän toiveiden mukaan. Myös käytännön asioiden hoitaminen, kuten läheisten informoiminen synnytyksen aikana, helpottaa äidin keskittymistä synnyttämiseen.

Huomaathan kuitenkin, että vauvan synnyttyä nautitte perheen ensihetkistä rauhassa äidin ja vauvan kanssa. Vauvan synnyttyä kaikki odottavat tietoja hänen syntymästään, mutta toivomme, etteivät lapsesi ensimmäiset tunnit kulu sairaalan käytävällä kännykkä kädessä.

Kun lähdet synnyttämään, ota mukaasi:

• neuvolakortti
• henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet (esimerkiksi hiusharja, hammasharja ja -tahna, deodorantti, huulirasva)
• imetysliivit
• puhelin ja laturi, mahdollisesti myös kamera
• eväitä tukihenkilölle
• jos synnytys käynnistetään, voi osastolla kulua useampi päivä. Ota siis myös ajankulua, esimerkiksi lukemista tai tabletti.

Vauva saa sairaalasta mm. vaipat ja äiti terveyssiteet sairaalassaoloajaksi. Säilytystilat ovat rajalliset, et tarvitse paljoa! Arvotavarat kannattaa jättää kotiin!

Kotiinlähtöä varten voi kotona pakata valmiiksi turvakaukaloon vauvan ja äidin vaatteet. Puoliso voi tuoda ne kotiinlähtöpäivänä.

Toimimme mahdollisimman vauvamyönteisesti emmekä tarjoa imetetyille vastasyntyneille osastolla tuttia, koska alkuvaiheessa tutti häiritsee rinnalla imemisen opettelua. Mikäli imetetty vauva tarvitsee lisämaitoa, luovutettu rintamaito tai korvike annetaan yleisimmin ruiskulla tai kupista hörpyttämällä.

Lämpimästi tervetuloa synnyttämään Seinäjoen keskussairaalaan!

Kun vauva on syntynyt, nostamme hänet äidin paljaalle rinnalle ihokontaktiin. Peitämme vauvan selän peitolla. Tukihenkilö voi halutessaan leikata napanuoran. Varhaisella ihokontaktilla on todettu olevan merkittävä vaikutus onnistuneeseen imetykseen ja sen kestoon. Äidin rinnalla vastasyntyneen lämpötila sekä verensokeriarvot pysyvät paremmin normaaliarvoissa ja hengitys on tasaisempaa. Varhainen ihokontakti syventää äidin ja vauvan vuorovaikutusta ja auttaa äitiä toipumaan synnytyksestä.

Vauva on syntymän jälkeen virkeä ja vastaanottavainen. Tänä aikana vauva haluaisi tutustua vanhempiinsa ja tuntea olonsa turvalliseksi. Se aika tulisikin rauhoittaa molemminpuoliselle vuorovaikutukselle ja läheisyydelle. Sulkekaa kännykät ja unohtakaa hetkeksi muut asiat, kuten esimerkiksi omaisten ja tuttavien informoiminen. Olkaa läsnä vauvaanne varten ja nauttikaa tästä ainutlaatuisesta hetkestä.

Pyrimme toteuttamaan ensi-imetyksen ennen osastolle siirtoa. Terveen vastasyntyneen hoidossa ja mittauksissa emme kiirehdi, vaan ne tehdään ensi-imetyksen jälkeen. Kaikille vastasyntyneille annamme syntymän jälkeen K-vitamiinipistoksen, jonka hän tarvitsee hyytymistekijöiden muodostamiseen.

Tämän jälkeen asetamme vauvan takaisin toisen vanhempansa rintakehän päälle ja perheen niin tahtoessa vauva myös siirtyy osastolle äidin kanssa ihokontaktissa ja jatkaa iholla olemista myös synnyttäneiden osastolla.

Hetken levättyään vauva alkaa availla silmiään ja etsiä katseellaan äidin kasvoja ja nänniä. Syntynyt vauvanne hamuaa ja haluaa luontaisesti imeä rintaa. Pikkuhiljaa lapsi hivuttautuu kohti rintaa ja alkaa hamuilla yhä voimakkaammin. Hän imee nyrkkiään, nuolee nänniä ja hieroo käsillään äidin rintaa. Välillä hän keskeyttää touhunsa huilatakseen hetken tai katsoakseen äitiään. Lopulta hän alkaa availla suutaan tarttuakseen nänniin ja alkaa pian imeä rintaa.

Äidin rinnoista tulevat ensitipat ovat vauvalle tärkeitä. Tämä maito on hyvin ravitsevaa ja sisältää esimerkiksi vauvalle tärkeitä suoja- ja vasta-aineita. Muutama tippakin riittää täyttämään vauvan ravitsemustarpeet. Myös vauvan turvallisuuden ja läheisyyden tarpeet tulevat samalla tyydytettyä. Tämän virkeän alkuhetken jälkeen vauva alkaa väsyä ja nukkuukin paljon ensimmäisten viikkojen aikana. Äidinmaidon koostumus muuttuu jatkossa, joten ensitipat on tarkoitettu vauvan ensihetkiä varten. Kun lapsi saa viettää ensihetkensä äidin kanssa ihokontaktissa, maidoneritys käynnistyy nopeammin. Vauva saa harjoitella hyvää imuotetta alusta alkaen. Hyvä imuote vaikuttaa kaikkeen: imun tehokkuuteen, maidon määrään sekä rintojen ehjinä pysymiseen.

Terveyskylän ensi-imetysvideo