P01 Synnytys­osasto

Tutustumiskäyntejä järjestetään aina torstaisin klo 14.00. Tutustumiskäynnit alkavat synnytyssalin aulasta P-osasta. Käynti kestää maksimissaan tunnin eikä sille tarvitse ilmoittautua. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan hyvaep_synnytys somekanavissa, joten seuraathan ilmoittelua.

Katso tilojen esittely tästä linkistä (youtube.com)

”Synnytysvoima kumpuaa sisältäsi. Se on naisen ikiaikainen voima, uskoa ja luottamusta omaan kehoosi ja kykyysi synnyttää. Synnytysvoima lisää rohkeutta antautua synnytyksen vietäväksi.”

Tervetuloa Synnytysvoima-ryhmään! Oheisesta kalenterista löydät ryhmien ajankohdan ja pystyt ilmoittautumaan ryhmään. Ryhmään mahtuu kerralla kuusi paria. Ota ajankohta itsellesi ylös, vahvistusviestiä ei tule.

Ilmoittautuminen synnytysvoimaryhmään tästä linkistä

Samansisältöiseen etäryhmään voit osallistua itsellesi sopivana aikana.

Videon löydät tästä: Synnytysvoima-ryhmä

Mikäli sinulle herää kiireettömiä kysymyksiä ryhmän jälkeen, voit lähettää niitä sähköpostiosoitteeseen synnytys.epshp@hyvaep.fi . Kysymyksiin vastataan virka-aikana, viivettä voi olla.

Synnytysvalmennusvideot tarjoavat tukea ja tietoa synnytykseen valmistautumiseen. Ne käsittelevät synnytysvoimaa, valmistautumista kotona, rentoutumista, jännityksen hallintaa sekä synnytyksen kulkua.

Videoissa käsitellään myös eri synnytyksiä, sektiota, tukihenkilön roolia, kivunlievitysmenetelmiä ja lääketieteellisiä interventioita, kuten synnytyksen käynnistämistä. Lisäksi niissä kerrotaan, mitä tapahtuu synnytyksen tai sektion jälkeen, vauvan hoidosta, toipumisesta ja kotiutumisesta.

Tervetuloa Synnytys-videovalmennukseen (youtube.com)

 

ENNEN SYNNYTYSTÄ

Näissä videoissa käsitellään synnytysvoimaa sekä sitä, miten voit valmistautua synnytykseen ja mitä voit tehdä jo kotona ennen sairaalaan tuloa. Saat myös tietoa rentoutumisen merkityksestä ja jännityksen käsittelystä synnyttämiseen liittyen.

Synnytysvoima (youtube.com)

Rentoutusharjoitus (youtube.com)

Synnytyspelko (youtube.com)

Synnytykseen valmistautuminen (youtube.com)

Kivunlievitys kotona (youtube.com)

 

 SYNNYTTÄMÄSSÄ

Näissä videoissa kerrottaan synnytyksen kulusta, erilaisista synnytyksistä, sektiosta ja tukihenkilön roolista synnytyksessä. Saat myös tietoa eri kivunlievitysmenetelmistä sairaalassa.

Tukihenkilö (youtube.com)

Kivunlievitys sairaalassa (youtube.com)

Synnytys (youtube.com)

Vesisynnytys (youtube.com)

Perätilasynnytys (youtube.com)

Kaksossynnytys (youtube.com)

Suunniteltu sektio (youtbe.com)

Kultaiset ensihetket (youtube.com)

 

LÄÄKETIETEELLISET INTERVENTIOT

Näissä videoissa käsitellään lääketieteellisiä interventioita, eli tilanteita joissa synnytyksen kulkuun joudutaan lääketieteellisestä syystä puuttumaan. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi synnytyksen käynnistäminen tai vauvan syntymän nopeuttaminen esimerkiksi imukupilla.

Synnytyksen käynnistäminen (youtube.com)

Synnytyksenaikainen vauvan seuranta (youtube.com)

Imukuppiavusteinen synnytys (youtube.com)

 

SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

Näissä videoissa kerromme sinulle, mitä synnytyksen tai sektion jälkeen tapahtuu osastolla. Saat tietoa vauvan hoidosta, synnytyksestä toipumisesta ja siitä miten kotiutuminen tapahtuu.

Vierihoito (youtube.com)

Vauvan huolenpito ja ravitsemus (youtube.com)

Vauvan päivittäinen puhtaus (youtube.com)

Vauvan kylvetys (youtube.com)

Vauvan navan puhdistus (youtube.com)

Synnytyksestä toipuminen (youtube.com)

Toipuminen sektion jälkeen (youtube.com)

Vauvan erityisseuranta (youtube.com)

Sairaalasta kotiutuminen ja vauvan tarkastus (youtube.com)

Samansisältöiset synnytysvalmennustilaisuudet pidetään noin neljä kertaa vuodessa Seinäjoen keskussairaalan luentosalissa. Luentosalin asiakaspaikat ovat rajalliset, joten tilaisuuteen voi osallistua myös Teams – yhteydellä.

Ilmoittauduthan mahdollisimman lähellä laskettua päivääsi olevaan tilaisuuteen (ennen synnytystäsi). Vain synnyttäjä ilmoittautuu (vaikka kumppani osallistuisi myös tilaisuuteen).

Mikäli luentosali on täynnä, voit ilmoittautua ainoastaan Teams – osallistujaksi (valintaa luentosali ei ole ilmoittautumisessa valittavissa). Ilmoittautumisesta tulee vastausviesti sähköpostiisi. Mikäli ilmoittaudut Teamsiin, saat Teams-linkin vastausviestissä.

 Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä linkistä (webropol)

 

Vuonna 2025 synnytysvalmennustilaisuudet järjestetään (Seinäjoen keskussairaalan luentosali – käynti ovesta C1 tai Teams):

• 20.2.2025 klo 16–18
• 19.5.2025 klo 16–18
• 25.8.2025 klo 16–18
• 24.11.2025 klo 16–18

Tilaisuudet ovat suomenkielisiä, mutta kätilömme vastaavat myös englanniksi.

Katsothan Synnytysvalmennusvideot ennen kuin saavut tilaisuuteen.

Synnyttäjällä on usein niin sanottuja ennakoivia supistuksia, jotka tulevat harvakseltaan tai loppuvat muutaman tunnin jälkeen. Niiden tarkoitus on pehmittää ja valmistaa kohdunsuuta alkavaan synnytykseen. Tällöin tärkeintä on levätä ja kerätä voimia sekä seurata rauhassa tilannetta.

Pääsääntöisesti synnyttämään lähdetään, kun supistuksia tulee noin viiden minuutin välein ja ne kestävät noin minuutin sekä voimistuvat hiljalleen. Kello ei kuitenkaan aina kerro totuutta synnytyksen käynnistymisestä, vaan synnyttämään lähdetään omien tuntemusten mukaan tai jos supistuskipu on niin kovaa, ettei sen kanssa kotona pärjää. Synnytyksen käynnistyminen on yksilöllistä ja samankin synnyttäjän kohdalla synnytykset ovat ainutkertaisia ja erilaisia.

Synnytyksen käynnistymistä odotellessa voit liikkua, syödä ja juoda normaalisti. Yleensä kevyet, nestemäiset ruuat maistuvat parhaiten (hedelmät, mehut, maitotuotteet). Kotona kannattaa levätä ja nukkua, jos vain pystyt.

Kotona pärjäämistä tukevat lääkkeettömät kivunlievitykset kuten lämmin suihku, erilaiset asennot ja lämmitetty kauratyyny. Seuraa supistusten väliaikoina vauvan liikkeitä sekä emättimestä tulevaa vuotoa ja ota tarvittaessa yhteyttä synnytysvastaanoton kätilöön.

Lähde sairaalaan viipymättä, jos synnytys käynnistyy varhaisilla raskausviikoilla, muuta poikkeavaa tapahtuu tai jos emättimestä tulee kuukautisvuodon tapaista tai runsaampaa kirkasta veristä vuotoa. Niukka vereslimainen tai rusehtava vuoto on usein merkki synnytyksen käynnistymisestä, tällöin voit rauhassa seurata tilannetta.

Lapsivesi on yleensä kirkasta ja juoksevaa. Lapsivettä voi tulla ennen synnytystä joko runsaasti tai niukasti. Jos lapsivetesi menee tai mietit, onko sinulta mahdollisesti tullut lapsivettä, ota heti yhteyttä synnytyssaliin tilanteen arvioimiseksi.

Tarvittaessa voit aina soittaa synnytysvastaanoton kätilöille: 06 415 4726

Tukihenkilö mukana synnytyksessä

Synnyttämään tuleva perhe itse päättää, kuka tulee mukaan synnytykseen. Useimmiten tukihenkilönä on synnyttäjän puoliso, mutta se voi olla myös joku muu läheinen ihminen. Synnytyksessä mukana oleva puoliso ei ole pelkkä tukihenkilö synnyttäjälle, vaan pari yhdessä synnyttää perheen lasta. Lapsen syntymän kokeminen lujittaa vanhempien välistä suhdetta ja vaikuttaa edullisesti vanhempien ja lapsen tunnesiteen kehittymiseen.

Tukihenkilön rooli synnytyksen aikana on olla äidille henkisenä tukena, rohkaisijana ja seuralaisena. Tukihenkilö voi helpottaa äidin oloa myös esimerkiksi hieromalla synnyttävän äidin selkää tai toimimalla muuten tämän toiveiden mukaan. Myös käytännön asioiden hoitaminen, kuten läheisten informoiminen synnytyksen aikana, helpottaa äidin keskittymistä synnyttämiseen.

Huomaathan kuitenkin, että vauvan synnyttyä nautitte perheen ensihetkistä rauhassa äidin ja vauvan kanssa. Vauvan synnyttyä kaikki odottavat tietoja hänen syntymästään, mutta toivomme, etteivät lapsesi ensimmäiset tunnit kulu sairaalan käytävällä kännykkä kädessä.

Kun lähdet synnyttämään, ota mukaasi:

• neuvolakortti
• henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet (esimerkiksi hiusharja, hammasharja ja -tahna, deodorantti, huulirasva)
• imetysliivit
• puhelin ja laturi, mahdollisesti myös kamera
• eväitä tukihenkilölle
• jos synnytys käynnistetään, voi osastolla kulua useampi päivä. Ota siis myös ajankulua, esimerkiksi lukemista tai tabletti.

Vauva saa sairaalasta mm. vaipat ja äiti terveyssiteet sairaalassaoloajaksi. Säilytystilat ovat rajalliset, et tarvitse paljoa! Arvotavarat kannattaa jättää kotiin!

Kotiinlähtöä varten voi kotona pakata valmiiksi turvakaukaloon vauvan ja äidin vaatteet. Puoliso voi tuoda ne kotiinlähtöpäivänä.

Toimimme mahdollisimman vauvamyönteisesti emmekä tarjoa imetetyille vastasyntyneille osastolla tuttia, koska alkuvaiheessa tutti häiritsee rinnalla imemisen opettelua. Mikäli imetetty vauva tarvitsee lisämaitoa, luovutettu rintamaito tai korvike annetaan yleisimmin ruiskulla tai kupista hörpyttämällä.

Lämpimästi tervetuloa synnyttämään Seinäjoen keskussairaalaan!

Kun vauva on syntynyt, nostamme hänet äidin paljaalle rinnalle ihokontaktiin. Peitämme vauvan selän peitolla. Tukihenkilö voi halutessaan leikata napanuoran. Varhaisella ihokontaktilla on todettu olevan merkittävä vaikutus onnistuneeseen imetykseen ja sen kestoon. Äidin rinnalla vastasyntyneen lämpötila sekä verensokeriarvot pysyvät paremmin normaaliarvoissa ja hengitys on tasaisempaa. Varhainen ihokontakti syventää äidin ja vauvan vuorovaikutusta ja auttaa äitiä toipumaan synnytyksestä.

Vauva on syntymän jälkeen virkeä ja vastaanottavainen. Tänä aikana vauva haluaisi tutustua vanhempiinsa ja tuntea olonsa turvalliseksi. Se aika tulisikin rauhoittaa molemminpuoliselle vuorovaikutukselle ja läheisyydelle. Sulkekaa kännykät ja unohtakaa hetkeksi muut asiat, kuten esimerkiksi omaisten ja tuttavien informoiminen. Olkaa läsnä vauvaanne varten ja nauttikaa tästä ainutlaatuisesta hetkestä.

Pyrimme toteuttamaan ensi-imetyksen ennen osastolle siirtoa. Terveen vastasyntyneen hoidossa ja mittauksissa emme kiirehdi, vaan ne tehdään ensi-imetyksen jälkeen. Kaikille vastasyntyneille annamme syntymän jälkeen K-vitamiinipistoksen, jonka hän tarvitsee hyytymistekijöiden muodostamiseen.

Tämän jälkeen asetamme vauvan takaisin toisen vanhempansa rintakehän päälle ja perheen niin tahtoessa vauva myös siirtyy osastolle äidin kanssa ihokontaktissa ja jatkaa iholla olemista myös synnyttäneiden osastolla.

Hetken levättyään vauva alkaa availla silmiään ja etsiä katseellaan äidin kasvoja ja nänniä. Syntynyt vauvanne hamuaa ja haluaa luontaisesti imeä rintaa. Pikkuhiljaa lapsi hivuttautuu kohti rintaa ja alkaa hamuilla yhä voimakkaammin. Hän imee nyrkkiään, nuolee nänniä ja hieroo käsillään äidin rintaa. Välillä hän keskeyttää touhunsa huilatakseen hetken tai katsoakseen äitiään. Lopulta hän alkaa availla suutaan tarttuakseen nänniin ja alkaa pian imeä rintaa.

Äidin rinnoista tulevat ensitipat ovat vauvalle tärkeitä. Tämä maito on hyvin ravitsevaa ja sisältää esimerkiksi vauvalle tärkeitä suoja- ja vasta-aineita. Muutama tippakin riittää täyttämään vauvan ravitsemustarpeet. Myös vauvan turvallisuuden ja läheisyyden tarpeet tulevat samalla tyydytettyä. Tämän virkeän alkuhetken jälkeen vauva alkaa väsyä ja nukkuukin paljon ensimmäisten viikkojen aikana. Äidinmaidon koostumus muuttuu jatkossa, joten ensitipat on tarkoitettu vauvan ensihetkiä varten. Kun lapsi saa viettää ensihetkensä äidin kanssa ihokontaktissa, maidoneritys käynnistyy nopeammin. Vauva saa harjoitella hyvää imuotetta alusta alkaen. Hyvä imuote vaikuttaa kaikkeen: imun tehokkuuteen, maidon määrään sekä rintojen ehjinä pysymiseen.

Terveyskylän ensi-imetysvideo