Sovittelutoiminta

Sovittelutoiminta

Etelä-Pohjanmaan sovittelutoimisto vastaa sovittelutoiminnan järjestämisestä ja laadukkaasta toteuttamisesta Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Rikos-asioissa sovittelualoitteen tekee sovittelutoimistolle pääsääntöisesti poliisi tai syyttäjä, mutta myös asianosaisen on itse mahdollista tehdä sovittelualoite asian sovitteluun ohjaamisesta.

Sovittelu

Sovittelu on käytännössä keskustelutilaisuus, jossa osapuolet keskustelevat tapahtuneesta rikoksesta tai riidasta ja kokemuksistaan sekä tunteistaan tapahtumiin liittyen koulutettujen sovittelijoiden avustuksella. Kun asia on otettu soviteltavaksi, ottavat sovittelijat osapuoliin yhteyttä ja sopivat heidän kanssaan sovittelun ajankohdasta ja paikasta.  Sovitteluita järjestetään kaikissa kunnissa Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella arkisin, iltaisin ja tarvittaessa myös viikonloppuisin.

Sovittelussa osapuolet voivat turvallisesti kohdata toisensa ja vaikuttaa itse oman asiansa lopputulokseen. Tavoitteena on, että osapuolet pääsevät sovintoon ja pystyvät sopimaan aiheutuneiden henkisten ja aineellisten vahinkojen hyvittämisestä. Sovittelijoiden tehtävänä on olla osapuolten tukena ja ohjata sovittelun kulkua. Sovittelussa voi olla mukana asianosaisten lisäksi esimerkiksi huoltaja, edunvalvoja, tulkki, avustaja ja/tai tukihenkilö.

Mikäli sovittelussa päästään sovintoon, kirjoitetaan siitä kirjallinen sovittelusopimus. Sopimukseen kirjataan osapuolten asiassa saavuttama sovinto sekä mahdolliset hyvitys-/korvausasiat (esimerkiksi anteeksipyyntö, pahoittelu, käyttäytyminen, työkorvaus ja/tai rahakorvaus).

Mikäli sovintoa ei synny, sovittelusopimusta ei kirjoiteta. Tällöin sovittelu päättyy tuloksettomana ja rikosasiassa asia palautuu poliisille tai syyttäjälle. 

Sovittelu on aina

• vapaaehtoista
• luottamuksellista
• puolueetonta
• ja maksutonta.

Vapaaehtoisuus sovittelussa tarkoittaa, että sovitteluun osallistuminen on osapuolille aina vapaaehtoista. Sovittelun voi halutessaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa ilmoittamalla siitä sovittelutoimistoon tai sovittelijoille.  

Luottamuksellisuus tarkoittaa sitä, että sovittelijat ovat vaitiolovelvollisia ja osapuolten asioista ei puhuta ulkopuolisille. 

Puolueettomuus tarkoittaa sitä, että sovittelijat toimivat sovittelussa puolueettomasti ja kaikkia osapuolia kunnioittaen. 

Sovittelutoiminta on osapuolille maksutonta. Sovittelussa sovitellaan erilaisia riita-asioita ja rikosasioita. 

Asianomistajarikokset

Asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi vahingonteko, lievä vahingonteko, kunnianloukkaus, laiton uhkaus, lievä kavallus ja näpistys. Asianomistajarikosten kohdalla sovittelu pääsääntöisesti päättää oikeusprosessin, eikä syyttäjä voi nostaa syytettä asiassa, mikäli asianomistaja on sovittelussa luopunut rangaistusvaatimuksestaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa niin sanottu yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Virallisen syytteen alaiset rikokset

Virallisen syytteen alaisia rikoksia ovat esimerkiksi pahoinpitely, varkaus, petos, kavallus, vainoaminen ja ryöstö. Niiden kohdalla syyteharkintavalta on sovittelusta huolimatta syyttäjällä. Mikäli asia sovitellaan, päättää syyttäjä viime kädessä sen, nostaako hän syytteen vai jättääkö syytteen nostamatta saavutetun sovinnon perusteella. Vaikka syyte nostettaisiin, otetaan onnistunut sovittelu ja toteutunut sovittelusopimus huomioon syyteharkinnassa ja rangaistusta tuomittaessa ja mitattaessa.

Riita-asioita voidaan sovitella jos

• asian käsittely sovittelussa on tarkoituksenmukaista
• ainakin yksi osapuoli on yksityinen henkilö
• riita-asia ja siinä esitetyt vaatimukset ovat vähäisiä 
• erilaisia sovittelussa käsiteltäviä riita-asioita voivat olla esim. naapurusten ja/tai sukulaisten väliset riidat.

Sovittelutoimiston järjestämässä sovittelussa ei käsitellä lasten huoltoon ja tapaamiseen liittyviä riita-asioita.