Lapsen asuminen, huoltajuus ja tapaamisoikeus

Lapsen asuminen, huoltajuus ja tapaamisoikeus

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Jos isyyden tai äitiyden tunnustaminen tehdään ennen lapsen syntymää, tulee myös tunnustajasta huoltaja.

Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona, toisen vanhemman huoltona yksin tai vanhemmat voivat sopia huollon tehtävien jaosta. Vanhempien tulisi erotessaan sopia myös siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Sopimuksia tehtäessä tulee ottaa huomioon lapsen etu, hänen omat toivomuksensa sekä mielipide. Vanhempien tehtävä on keskustella lapsen kanssa huollosta, asumisesta ja tapaamisesta ennen lastenvalvojan luona asioimista, jos se on mahdollista lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Vastuu tehtävistä päätöksistä on kuitenkin aina aikuisten, ei lapsen.

Jotta sopimus asumisesta/huoltajuudesta olisi täytäntöönpanokelpoinen, tulee se tehdä kirjallisena ja lastenvalvojan luona. Jos vanhemmilla on asioista erimielisyyttä, perheoikeudellisen yksikön lastenvalvojat auttavat vanhempia sopimukseen pääsemisessä. Tarvittaessa vanhemmat voivat hakeutua perheasioiden sovitteluun tai hakea päätöstä tuomioistuimesta. Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa uudella sopimuksella, mikäli vanhemmat ovat muutoksesta yksimielisiä.

Oheishuolto

Riidattomissa tapauksissa vanhemmat voivat sopia, että heidän ohellaan lapsen huoltajana toimii joku muu henkilö eli lapselle sovitaan oheishuoltaja. Oheishuoltajuussopimuksen voi vahvistaa lastenvalvoja tai vaihtoehtoisesti päätös oheishuoltajasta voidaan hakea käräjäoikeudesta. Oheishuoltajalla on kaikki huoltajuuteen liittyvät oikeudet päättää lapsen asioista, mutta hänellä ei ole elatusvelvollisuutta. Oheishuoltoa koskevan järjestelyn on oltava lapsen edun mukainen ja siihen on oltava lapsen edusta lähtevä tarve.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapselle on oikeus tavata erosta huolimatta kumpaakin vanhempaansa ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee omalta osaltaan auttaa lasta tapaamaan ja pitämään yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. 

Tapaamisten käytännön järjestelyistä, ajankohdasta ja tiheydestä kannattaa sopia täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Vanhemmat voivat yhdessä sopien poiketa kirjallisesta sopimuksesta. Sopimus voidaan tehdä jatkuvana tai määräaikaisena. Ennen sopimuksen tekoa lastenvalvojan luona, vanhempien on hyvä keskenään neuvotella siitä, miten he toivoisivat lapsen tapaamisten järjestyvän.

Lastenvalvoja voi vanhempien tapaamisen jälkeen tarvittaessa tavata lasta, jos se on tarpeen lapsen mielipiteen selvittämiseksi. Lapsen tapaaminen toteutuu, jos lapsi siihen suostuu. Myös kummankin vanhemman ja lapsen huoltajien suostumus tarvitaan lapsen tapaamiseen.

Joskus vanhemmat eivät neuvotteluista huolimatta pääse sopimukseen lapsen huoltoa, asumista ja/tai tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Tällöin he voivat hakea päätöstä asiaan käräjäoikeudesta. Ennen päätöksen tekoa käräjäoikeus pyytää yleensä selvityksen perheoikeudellisesta yksiköstä vanhempien ja lasten tilanteesta. Selvitystä varten lastenvalvojat tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen toimistossa ja kotikäynneillä.

Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen selvitystyön aikana, asia oikeudessa raukeaa ja lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen.

Lapsen/lasten ja vanhemman tapaamisia voidaan järjestää tarvittaessa valvotusti tai tuetusti tai järjestää valvotut vaihdot.  Valvotuista tapaamisista pitää olla joko tuomioistuimen päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus. Valvotut tai tuetut tapaamiset voidaan järjestää perheoikeudellisen yksikön nimeämässä tapaamispaikassa.