Radiologia

Digitaalisella läpivalaisulla tutkitaan pääasiassa ruuansulatuskanavan tai virtsateiden rakenteita ja toimintaa. Tutkimuksessa käytetään apuna jodi- tai bariumpitoisia varjoaineita, joiden kulkua seurataan läpivalaisua eli röntgensäteitä käyttäen. Varjoainetta voidaan antaa tutkimuksesta riippuen joko suun, laskimon, katetrin, peräaukon tai virtsaputken kautta.

Tutkimuksessa on mukana radiologi ja röntgenhoitaja. Tutkimuksen kesto vaihtelee tutkimuksesta riippuen 15 minuutista tuntiin. Läpivalaisututkimusta ei tehdä raskaana olevalle. Magneettikuvaus ja tietokonetomografia ovat korvanneet useita aiemmin läpivalaisussa tehtyjä tutkimuksia.

Katso täältä potilasohjeet läpivalaisuun (dokkari.epshp.fi).

Magneettikuvaus on säteilyvapaa kuvantamismenetelmä, joka perustuu voimakkaaseen staattiseen ja muuttuvaan magneettikenttään sekä radiotaajuussignaaleihin. Magneettitutkimuksella saadaan tarkkaa ja yksityiskohtaista tietoa tutkittavasta kohteesta leikekuvina kolmessa suunnassa. Kuvauksella voidaan tutkia lähes jokaista kehon osaa. Seinäjoen keskussairaalassa teemme monipuolisesti tutkimuksia koko kehon alueelle.

Tutkimus on turvallinen ja kivuton. Sen kesto on noin 20–60 minuuttia. Tutkimuksessa potilas on makuuasennossa. Kuvauksen aikana tulee olla liikkumatta. Tutkimuksen aikana laitteesta kuuluu voimakkaita ääniä. Kuulo suojataan kuulokkeilla, joista voi kuunnella myös musiikkia. Tutkimuksissa voidaan käyttää kuvasignaaleja vastaanottavia tutkimuskeloja, jotka asetetaan tutkittavan kohteen päälle. Tarvittaessa voidaan käyttää gadoliniumia merkkiaineena, jota annetaan laskimokanyylin kautta.

Sydämentahdistin, kehonsisäiset implantit ja vierasesineet voivat olla esteitä magneettikuvaukselle. Nämä kaikki selvitetään kyselylomakkeella ennen varsinaista kuvausta.

Katso täältä potilasohjeet magneettikuvaukseen (dokkari.epshp.fi).

Mammografia eli rintojen röntgentutkimus on rintarauhasen ensisijainen tutkimusmenetelmä yli 35-vuotiailla. Mammografiatutkimuksessa kuvataan yleensä molemmat rinnat. Kuvaus on mahdollista tehdä seisten tai istuen vointisi mukaan. Hyvän kuvan aikaansaamiseksi kuvattavaa rintaa joudutaan puristamaan mammografialaitteella kahden levyn väliin, jolloin rinnan rakenteet erottuvat paremmin ja säderasitus on mahdollisimman pieni. Puristus saattaa tuntua epämukavalta, mutta kestää vain sen hetken, kun kuvaa otetaan. Rintakudos, mahdollinen silikoni-implantti tai tahdistin ei vaurioidu puristuksesta. Mammografiatutkimuksen lisäksi radiologi tekee yleensä myös rintojen alueen ultraäänitutkimuksen.

Tarvittaessa tutkimusta voidaan täydentää tomosynteesikuvauksella, suurennus- tai kohdepuristuskuvalla. Tomosynteesikuvauksessa vähäisellä röntgensäteilyllä eri suunnista otettuja mammografiakuvia yhdistetään tietokoneella kolmiulotteiseksi kuvaksi. Tutkimuksen yhteydessä voidaan ottaa tarvittaessa myös neulanäytteitä mammografia- tai ultraääniohjauksessa.

Katso täältä potilasohjeet mammografiaan (dokkari.epshp.fi).

Natiiviröntgenkuvaus eli perusröntgentutkimus tarkoittaa ilman varjoainetta tehtäviä keuhkojen, luuston, hampaiden ja pehmytosien röntgenkuvauksia. Esimerkkejä näistä ovat keuhkokuva, erilaiset luiden murtuma- ja kontrollikuvaukset, selkärangan skolioosikuvaus ja raajojen pitkät kuvaukset vaikkapa polviproteesin laittoa varten. Suoradigitaalisten kuvauslaitteidemme ansiosta otettu röntgenkuva näkyy heti kuvausnäytöllä.

Natiiviröntgenkuvaus ei edellytä esivalmisteluja. Kuvaus on kivuton ja kestää 5–30 minuuttia. Röntgentutkimukseen tarvitset aina lääkärin lähetteen. Kun tulet kuvaukseen, sinun kannattaa pukeutua helposti riisuttaviin vaatteisiin, etenkin jos kuvaus tehdään vartalon alueelta.

Raskaana oleville teemme natiiviröntgenkuvauksia erityistä harkintaa käyttäen, joten jos tiedät tai epäilet olevasi raskaana, kerro siitä vastaanotolla sinua hoitavalle lääkärille tai hoitajalle. Lääkäri voi silloin harkita vaihtoehtoista kuvantamismenetelmää kuten ultraäänikuvausta.

Katso täältä potilasohjeet natiiviröntgenkuvaukseen (dokkari.epshp.fi).

Tietokonetomografia (CT, viipalekuvaus) on tutkimus, jossa röntgensäteilyn avulla saadaan tietoa kehon rakenteista kuten sisäelimistä, verisuonista ja luista. Kuvaus on nopea ja kivuton. Saatamme antaa Sinulle suonensisäistä varjoainetta laskimon kautta, joka parantaa verisuonten ja eri kudosten näkyvyyttä kuvissa. Varjoaine voi aiheuttaa metallin makua suuhun ja hetkellisen lämmöntunteen vartalolle. Varjoaine poistuu elimistöstä virtsan mukana.

Kuvauksessa makaat tutkimuspöydällä, joka liikkuu rengasmaisen kuvauslaitteen läpi. Kuvauslaite on molemmista päistä avoin. Kuvauksen aikana Sinun tulee olla liikkumatta, jotta kuvat onnistuvat. Tarvittaessa annamme Sinulle hengitysohjeita. Röntgenhoitajalla on Sinuun puhe-, kuulo- ja näköyhteys koko tutkimuksen ajan. Kuvauksesta saadaan suuri määrä leikekuvia, joiden analysoimiseen kuluu aikaa. Radiologi antaa kuvista lausunnon, jonka perusteella hoitava lääkäri päättää jatkohoidostasi.

Katso täältä potilasohjeet tietokonetomografiaan (dokkari.epshp.fi).

Angiografiatutkimuksella eli verisuonten varjoainekuvauksella selvitämme, onko verisuonissa ahtaumia, tukoksia, pullistumia tai verisuoniepämuodostumia. Tutkimuksessa ruiskutamme varjoainetta potilaan verisuoniin ja otamme halutuilta alueilta röntgenkuvia. Tarvittaessa teemme suonensisäisiä radiologisia toimenpiteitä. Näitä ovat esimerkiksi ahtautumien ja tukosten pallolaajennukset, stenttien eli metalliverkkoputkien asetukset, tuoreiden tukosten liuotushoidot ja verisuonten tukkimishoidot.

Kuvantamisohjauksen avulla voimme diagnosoida ja hoitaa lähes kaikkien elinjärjestelmien sairauksia. Suoritamme toimenpideradiologisessa työpisteessä angiografioiden lisäksi myös sisäelimiin kohdistuvia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä. Yleisimmin näitä ovat sappi- ja virtsaelimiin kohdistuvat hoitotoimenpiteet. Suoritamme myös lannerangan hermojuuriin kohdistuvia puudutushoitoja. Kuvantamisohjauksen avulla voimme tehdä toimenpiteitä, jotka voisivat muuten vaatia suurenkin leikkauksen. Toipuminen kuvantamistoimenpiteistä on yleensä huomattavasti nopeampaa kuin parantuminen vastaavista leikkauksista.

Katso täältä potilasohjeet toimenpideradiologiaan ja angiografiaan (dokkari.epshp.fi).

Kaikukuvaus eli ultraäänitutkimus on hyvin yleinen kuvantamismenetelmä. Sillä voidaan tutkia esimerkiksi vatsan ja kaulan aluetta, alaraajalaskimoita, kaulavaltimoita, lihaksia ja niveliä. Ultraäänitutkimus tapahtuu joko paikoillaan maaten tai istuen, se on kivuton ja kestää 15 – 30 minuuttia. Tutkimuksessa iholle laitetaan lämmintä geeliä ja kuljetetaan ultraäänianturia tutkittavassa kohdassa. Ultraääntä hyödynnetään paljon myös toimenpiteissä, kuten nesteonteloiden tyhjennyksissä ja erilaisissa näytteenotoissa.

Katso täältä potilasohjeet ultraääneen (dokkari.epshp.fi).

Läpivalaisun potilasohjeet (dokkari.epshp.fi)

Magneettikuvauksen potilasohjeet (dokkari.epshp.fi

Mammografian potilasohjeet (dokkari.epshp.fi)

Natiiviröntgenkuvauksen potilasohjeet (dokkari.epshp.fi)

Tietokonetomografian potilasohjeet (dokkari.epshp.fi)

Toimenpideradiologian ja angiografian potilasohjeet (dokkari.epshp.fi)

Ultraäänen potilasohjeet (dokkari.epshp.fi)