Lastensuojelun perhehoito

Sijoitus perhehoitoon on aina iso muutos lapselle, hänen vanhemmilleen ja muille läheisille sekä perhekodille. Sijoitus perhehoitoon tulee toteuttaa turvallisesti ja suunnitelmallisesti pyrkien yhteistyöhön lapsen, vanhempien ja mahdollisesti lapsen muiden läheisten ihmisten kanssa.

Sijoitustyöskentelyssä on tärkeää, että lapsen vanhempi/vanhemmat ovat mukana prosessissa lapsen tukena. Jos vanhemmat eivät pysty olemaan lapsensa tukena, läheisverkostosta pyritään löytämään joku muu henkilö tukemaan lasta. Lapsen kannalta on merkityksellistä, että vanhempia autetaan hyväksymään lapsensa sijoitus tai ainakin toimimaan lapsen edun mukaisesti, jolloin lapsella on sisäinen lupa ja mahdollisuus kiintyä perhehoitajiinsa ja muihin perhekodin jäseniin. Myös tieto siitä, että hänen vanhemmistansa, sisaruksista ja muista läheisistä huolehditaan, on tärkeää lapselle. Tutustumisen suunnitelma tulee tehdä yksilökohtaisesti lapsen edun mukaisesti.

Perhehoitoon sijoittaminen voi olla nopeasti syntyvä kriisitilanne, jolloin lasta ei ole pystytty lainkaan ennalta valmentamaan tulevaan muutokseen. Näissä kiireellisten sijoitusten tilanteissa on tärkeää, että lapsi tietää, mihin hän on matkalla ja miksi sekä mitä seuraavaksi on tapahtumassa.

Perhehoidossa tapahtuvan hoidon ja kasvatuksen tulee turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lastensuojelulain mukaisista rajoituksista vain yhteydenpidon rajoittaminen on mahdollista perhehoitoon sijoitetun lapsen kohdalla.

Lasten aikaisemmat kokemukset näkyvät sijoituksen aikana yksilöllisinä oireiluina. Turvallinen ja huolta pitävä perhehoitokoti ja tasapainoinen kasvuympäristö auttavat lasta selviytymään ja läpikäymään joskus vaikeitakin elämänkokemuksia.

Perhehoidon aikana lapsen tai nuoren asioista vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä, jonka tulee huolehtia lapsen oikeuksien ja edun toteutumisesta, osallisuudesta, palvelujen järjestämisestä sekä lapselle ja perheelle tarjottavasta tuesta. Sosiaalityöntekijä myös tapaa lasta säännöllisesti. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä vastaa siitä, että lapsen ja vanhemman tapaamisista sovitaan riittävän tarkasti asiakassuunnitelmassa.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii lapselle asiakassuunnitelman yhdessä lapsen verkoston kanssa. Perhehoidossa elävän lapsen tilannetta ja asiakassuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti.

Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen ja lapsen mahdollisuus kotiutua. Mahdollisuutta arvioidaan säännöllisesti sijaishuollon aikana yhteistyössä lapsen ja tämän vanhempien kanssa. Huostaanotto päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta.

 

Ehdot palvelun saamiseksi

Lastensuojelun perhehoidon asiakkaita ovat lapset ja nuoret, joilla on lastensuojelun asiakkuus ja joille on tehty joko päätös huostaanotosta, avohuollon sijoituksesta tai kiireellisestä sijoituksesta lastensuojelun perhehoitoon.

Maksut

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta myös lapsen sijoituksen aikana. Tällöin voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapu, joka vahvistetaan vanhemman elatuskyvyn mukaan. Jos vanhempaa ei tavoiteta tai vanhempi ei ole halukas tekemään elatussopimusta, hänelle voidaan määrätä asiakasmaksulain 7 §:n mukainen lastensuojelun asiakasmaksu tai elatusta haetaan käräjäoikeudesta. Asiakasmaksu vastaa elatusavun määrää.

Sijoitetun lapsen hoidon korvauksena peritään lapsen mahdolliset etuudet. Osa elatustuista tai lapselle tulevista etuuksista kartuttaa lapselle myöhemmin täysi-ikäisenä maksettavia itsenäistymisvaroja. Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle.

Mitä perhehoitajuuteen tarvitaan?

Perhehoitajiksi soveltuvat he, joilla on

• oma elämä ja ihmissuhteet kunnossa
• tilaa ja aikaa sijoitetulle lapselle
• valmiutta vastata lasten erilaisiin tarpeisiin
• kykyä hyväksyä erilaisuutta
• valmiutta kehittyä kasvattajana
• kykyä tehdä yhteistyötä lapselle läheisten ihmisten kanssa sekä sosiaalityöntekijöiden ja lasta hoitavien eri tahojen kanssa.

Perhehoitajilta odotetaan myös halua osallistua täydennyskoulutuksiin valmiuksiensa kehittämisessä.

Perhehoitajan rekrytointi ja ennakkovalmennus

Perhehoitajuudesta kiinnostuneet perheet valmennetaan tehtävään Pride-valmennuksella.

Perhehoitajia rekrytoidaan läpi vuoden. Perhehoidon toiminnasta kiinnostuneet perheet saavat tietoa alkavista Pride-valmennusryhmistä suoraan perhehoidon sosiaalityöntekijöiltä.

Etelä-Pohjanmaan perhehoitoyksikkö vastaa lastensuojelun perhehoitajien rekrytoinnista, sekä valmentaa ja hyväksyy uudet perhehoitajat. Perhehoitajien valmennuksen ja hyväksymisen kautta varmistetaan, että perhehoitajilla on perhekotina toimimisen edellytykset ja että heillä on riittävästi osaamista tehtävässä toimimiseen.

Perhehoitajaksi ryhtyvällä on lakisääteinen oikeus saada valmennusta ja koulutusta, jotta perheellä on riittävästi tietoa perhehoidon toiminnasta.

Ennakkovalmennus

Etelä-Pohjanmaan perhehoidonyksikkö valmentaa perheet ryhmämuotoisesti, valtakunnallisesti hyväksytyn PRIDE -valmennuksen mukaisesti. Valmentajakoulutuksen käynyt perhehoitaja ja sosiaalityöntekijä valmentavat uusia perheitä yhdessä. PRIDE valmennus koostuu yhdeksästä ryhmätapaamisesta sekä neljästä perhetapaamisesta.

PRIDE-valmennus perustuu perhehoitajilta edellytettäviin viiteen valmiuteen:

1. Suojella ja hoivata lasta.
2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä.
3. Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiin ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen.
4. Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan.
5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa.

PRIDE-valmennuksen tavoitteena on, että perhehoitajuutta harkitsevat saavat riittävästi tietoa ja ymmärrystä perhehoidosta, lastensuojelusta sekä valmiuksista, joita perhehoitajat tarvitsevat pystyäkseen tekemään päätöksen perhehoitajiksi ryhtymisestään.

Soveltuvuutta arvioitaessa on tärkeää varmistaa perhehoitajan kyky suojella ja hoivata lasta sekä luoda hänelle turvallinen ympäristö (fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen, seksuaalinen). Perhehoitajalla tulee olla kyky ja halu tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden ihmissuhteiden jatkuminen. Perhehoitajan tulee myös olla valmis sitoutumaan lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan. Perhehoitajalla tulee näiden lisäksi olla kykyä ja halua tehdä yhteistyötä lapsen asioissa myös viranomaisten ja hoitotahojen kanssa. Näistä asioista on varmistuttava ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä ja lapsen sijoitusta perheeseen.

Ennen valmennuksen alkamista esitettävät asiakirjat

Perhehoitajiksi aikovien henkilöiden on esitettävä ennen valmennuksen alkamista:

• terveydentilaa koskeva T-lausunto
• rikosrekisteriote (Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 14.6.2002/504 5 §).

Esteet perhehoitajaksi ryhtymiselle

Ehdottomia esteitä valmennukseen osallistumiseen ovat:

• akuutti kriisi perheessä
• perhehoitajana toimimisen estävä rikostausta
• perheen meneillään oleva lastensuojelun tai toimeentulotuen asiakkuus
• vakava toimintakykyä heikentävä sairaus perheessä
• päihde- tai mielenterveysongelma perheessä.

Ennen valmennusta käydään perheen kotona kotikäynnillä. Kotikäynnillä selvitetään kodin olosuhteiden tarkoituksenmukaisuus. Mahdollisuuksien mukaan perhehoidonyksikkö järjestää perhehoitajuutta harkitsevien perheiden lapsille sijaissisaruustapaamisen valmennuksen yhteydessä.

 

Etelä-Pohjanmaan perhehoidonyksikkö tekee myös sukulais- ja läheisperheiden sijaisvanhemmuusselvittelyjä järjestäen heille tarpeen mukaista valmennusta ja koulutusta.

Perhehoitajille maksetaan perhehoidon toimeksiantosopimuksen nojalla hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Palkkioiden ja kulukorvausten maksujärjestelmänä käytössämme on Oima.

Vastaanottoperhetoiminta on osa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun perhehoitoa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vastaanottoperheet ovat yhden tai kahden vanhemman perheitä, jotka elävät lapsikeskeistä arkielämää omassa kodissaan. Usein vastaanottoperheet toimivat lastensuojelun perhehoidossa myös lyhyt- tai pitkäaikaisena perhekotina. Perheet ovat kokeneita, perheiden taustat on selvitetty ja heidät on valmennettu ko. tehtävään.

Vastaanottoperheet sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Vastaanottoperheisiin voidaan sijoittaa kaikenikäisiä lapsia, vauvasta nuoriin. Vastaanottoperheessä lapsi saa turvallista aikuisen huolenpitoa kotiympäristössä.

Vastaanottoperhetoiminnassa korostuu usein tarve joustaa erilaisissa ennakoimattomissa tilanteissa. Lapsen kulloisenkin tilanteen kannattelun lisäksi perhehoitaja tekee yhteistyötä lapsen vanhempien ja muun läheisverkoston sekä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on tällä hetkellä nimetty vastaanottoperhetoiminnasta vastaava työntekijä, jonka tehtävä on mm. tukea ja valvoa perhehoitajan toimintaa.

Haluatko toimia vastaanottoperheenä?

Jos olet kiinnostunut ryhtymään vastaanottoperheeksi, ota yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla vastaanottoperhetoiminnasta vastaavaan työntekijään: Laura Ojala, puh. 0400675212 tai laura.h.ojala@hyvaep.fi.

Saat lisätietoa toiminnasta ja voimme yhdessä kanssasi arvioida perheesi sopivuutta vastaanottoperhetehtävään.

Jos olet kiinnostunut PRIDE-valmennuksesta ja kaipaat lisätietoa asiasta, ota yhteyttä perhehoidon sosiaalityöntekijöihin Maria Hirniin ja Leena Huhtamäkeen (yhteystiedot alla).

Seuraava PRIDE-valmennusryhmä alkaa 30.9.2022. Tällä tietoa ryhmä on täynnä.

Kokoamme valmennusryhmiä ympäri vuoden.