Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kesken

Hyvinvointialueen on lakisääteisesti neuvoteltava vuosittain hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella neuvotteluiden järjestämisestä vastaa yhdyspintatyön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta. Lautakunta päätti huhtikuussa, että vuoden 2024 neuvotteluissa teemana on julkisten toimijoiden järjestöyhteistyö.

Valtio aikoo leikata sosiaali- ja terveysalan avustuskeskuksen STEAn tukea yhdistyksilleen seuraavien vuosien aikana reilusti ja yhdistykset joutuvat pohtimaan, mikä on se toiminta, jonka tulisi ehdottomasti säilyä. Myös hyvinvointialue ja kunnat elävät taloudellisten haasteiden kanssa. Järjestöjen merkityksestä julkisten palveluiden tärkeänä täydentäjänä ollaan yhtä mieltä. Väistämättä ollaan silti tilanteessa, että järjestötkin tarvitsevat taloudellista tukea toiminnalleen ja on käytävä yhteisesti keskustelua, miten ja millä perusteilla ja resursseilla tukea annetaan.

Hyvinvointialueen neuvotteluihin on kutsuttu lautakunnan, hyvinvointialueen, Etelä-Pohjanmaan kuntien, Etelä-Pohjanmaan liiton, järjestöjen ja yrittäjäyhdistysten edustus. Neuvotteluihin on välitetty kutsut eri organisaatiolle ja niihin on osallistumassa 70 henkeä. 

”Olemme todella iloisia ilmoittautuneiden runsaasta määrästä ja siitä, että kunnat ja järjestöt ovat sitoutuneet  yhteisiin neuvotteluihin, ” toteaa sosiaalijohtaja Tanja Penninkangas.

Etelä-Pohjanmaalla on hyvin monipuolinen ja laaja yhdistyskenttä ja maakuntaamme rekisteröityjä yhdistyksiä on yli 4000. Yhdistykset sijoittuvat Etelä-Pohjanmaalla ympäri maakuntaa ja kylilläkin on useita eri yhdistyksiä. Yhdistys on usein maakunnassamme sielläkin, minne julkinen toimija ei palveluitaan tuota. Yleishyödyllisten yhdistysten toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, mutta laajemman toiminnan koordinointiin ja kehittämiseen tarvitaan myös palkattuja henkilöitä. Usein vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset saavatkin tukea ja materiaalia isommalta järjestöltä, jonka alla toimivat. Etelä-Pohjanmaalla toimii kunnissa paikallisia yhdistyksiä, mutta myös yhdistyksiä, joissa yhdistyksen kotipaikka voi olla maakunnan ulkopuolella.

”Yhdistyksissä oleva kokemustieto ja monipuolinen asiantuntemus on tärkeä hyödyntää kunnissa ja hyvinvointialueella. Tarvitaan lisää vuoropuhelua, jotta osataan kehittää aluettamme ja palveluita niin, että asukkaiden osallisuus ja hyvinvointi vahvistuu,” toteaa Järjestöneuvoston puheenjohtaja Heidi Karjanlahti. Tälle keskustelulle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelu tarjoaa mahdollisuuden.

Järjestöt toteuttavat julkisten palveluiden rinnalla täydentävää toimintaa. Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, miten moni asia ympärillä toteutuu eri elämänkaaren vaiheissa järjestöjen toimesta. Järjestöt kunnostavat lähiliikuntapaikkoja tai polkuja virkistyskäyttöön, järjestävät perhetapahtumia tai kulttuuria, tarjoavat asukkaille maksuttomia koulutuksia ja tietoa verkossa.

”Kuntatoimijoille järjestöt ovat tärkeä kumppani ja yhdessä saadaan enemmän aikaan, ” korostaa Sanna Kivimäki, Evijärven kunnan kehittäjäkoordinaattori.

Asukas voi olla halutessaan yhdistyksen aktiivinen toimija tai ottaa vastaan yhdistyksen toteuttamaa toimintaa, apua tai palvelua. Yhdistyksen kautta voi toteuttaa kansalaisvaikuttamista itselleen tärkeistä asioista tai olla jakamassa apua sitä tarvitseville. Yhdistykset voivat siis tarjota yhtä lailla mielekästä tekemistä ja harrastuksia, toisten auttamista kuin vertaistapaamisia, kohtaamista, osallisuuden kokemusta tai oppimista.

”Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta on usein kaikille avointa ja maksutonta. Esimerkiksi vertaistuen järjestäminen on sote-järjestöjen ydintä,” toteaa Miisa Lamminen, Yhteisöjen Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja.

 

Lisätietoja antaa tarvittaessa:

Miia Hietaniemi, yhdyspintasuunnittelija
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa hanke
p. 050 474 2143